Suomessa on lukuisia vanhoja puukirkkoja, joiden paloturvallisuudesta on herännyt huoli joulupäivänä tapahtuneen Rautjärven kirkkopalon myötä.
Rautjärven vuonna 1881 valmistunut puukirkko tuhoutui palossa täysin. Puukirkkoja on Suomessa palanut kauttaaltaan muutamia kertoja aiemminkin, viimeisimpinä esimerkiksi Ylivieskan puukirkko 2016 ja Kiihtelysvaaran puukirkko vuonna 2018.
Sammutustöiden kannalta vanhat, tyypillisesti korkeat ja monia nurkkia sisältävät puukirkot ovat erityisen hankalia, kertoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen operatiivinen päällikkö Mika Kupiainen.
– Vanhoissa puukirkoissa on paljon pintaa. Jos alkusammutusta ei päästä tekemään heti palon alkuvaiheessa, niin kyllähän se sitten palaa voimakkaasti ja sen sammuttaminen on hankalaa ja vaikeaa.
Usein kirkkojen rakenteissa on myös paljon eri kerroksia, koloja ja välitiloja, joissa savu ja tuli pääsevät helposti leviämään. Tämä tekee kirkoista erityisen hankalia kohteita.
Petäjävedellä elävä tuli on kielletty – jos kynttilöitä kirkoissa poltetaan, on pelastuslaitos paikalla
Petäjävedellä sijaitseva, Unescon maailmanperintökohteeksi valittu vanha kirkko on erittäin paloherkkä, kertoo Petäjäveden seurakunnan talouspäällikkö Minna-Leena Pessinen. Vanha puukirkko on erittäin kuiva, ja siinä on tervattu paanukatto.
– Siellä ei saa polttaa elävää tulta. Tapaninpäivänä meillä oli kynttiläkirkko ja siellä oli led-kynttilöitä. Silti meillä oli paikalla pelastuslaitoksen henkilö valvomassa tilannetta, Pessinen sanoo.
Lisäksi Pessinen kertoo, että kirkossa on valvontajärjestelmä, joka vahtii lämpötilaa ja savun muodostumista. Kirkossa on myös sprinklerijärjestelmä, mitä ei kaikista puukirkoista suinkaan löydy.
Elävän tulen käyttö on osittain sallittu Paltaniemen kuvakirkossa. Ulkotulia ei ole saanut kirkon läheisyydessä joulun aikaan polttaa, kertoo Paltamon kirkkoherra Esa Oikarinen.
Kajaanissa Paltaniemellä sijaitseva 1700-luvulta peräisin oleva kuvakirkko on Paltamon seurakunnan omistuksessa. Oikarinen kuvailee sitä vanhaksi, arvokkaaksi ja herkäksi kohteeksi.
– Sieltä menee suoraan aluehälytyskeskuksen ilmoitus ja palokunta saadaan nopeasti paikalle, toki onhan sieltä matkaa keskustaan vajaa kymmenen kilometriä, Oikarinen kertoo.
Savonlinnassa Kerimäen kirkossa tavallisia alttarikynttilöitä käytetään kesällä, mutta kynttiläkruunujen ja lampettien aidot kynttilät sytytetään vain joulukirkossa. Silloin kynttilöitä palaa noin 450, ja pelastuslaitokselta on 3–4 henkilöä seuraamassa tilannetta.
Kerimäen kirkko on maailman suurin puukirkko, jolla on rovasti Toivo Loikkasen mukaan seurakunnan oma pumppuasema, josta painevesi saadaan kirkon sprinklerijärjestelmään. Loikkasen mukaan muutamissa muissakin Suomen kirkoissa on vastaavanlainen järjestelmä.
”Tuhopolttoihin on hankala varautua”
Sodankylän vanha kirkko on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Se on rakennettu vuonna 1689. Tänäkin vuonna vanhan kirkon jouluhartautta valaitsivat kynttilöiden lisäksi led-kynttilät sekä puhelimien valot, sillä kirkossa ei ole sähköä. Elävän tulen käyttöä ei siis ole kuitenkaan kielletty.
Sodankylän seurakunnan suntio-kiinteistönhoitaja Markus Ronkainen kertoo, että hänen tehtävänsä on pitää huoli siitä, että kynttilät tulevat sammutetuiksi. Automaattinen hälytysjärjestelmä takaa, että palopelastajat ovat nopeasti paikalla, sillä kirkko sijaitsee aivan lähellä Sodankylän keskustaa.
Vaikka kirkkojen paloturvallisuuteen onkin kiinnitetty huomiota, käytännöt on myös Lappeenrannassa sijaitsevan Lappeen seurakunnan kirkkoherra Mika Lehtolan mukaan syytä käydä läpi Rautjärven kirkon tulipalon vuoksi.
– Omat käytännöt täytyy käydä läpi ja miettiä, millä tasolla varautuminen on. Rautjärven kirkon palo on surullinen ja valitettava tapahtuma varsinkin, kun vaikuttaa siltä, ettei se ollut vahinko, Lehtola toteaa.
Kainuussa pelastuslaitoksen johtavana palotarkastajana työskentelevä Pekka Heikkinen tietää, että puurakennuksen sammutukseen tarvitaan paljon vettä ja myös omatoiminen varautuminen on tärkeää.
– Tuhopolttoriski on omanlaisensa, ja siksi niissä pitäisi olla järjestettynä vartiointia, hän pohtii.
Sammutusjärjestelmien merkitys on Heikkisestä keskeinen. Järjestelmä sammuttaa alkavan palon nopeasti, eikä palo pääse kehittymään. Niitä on kuitenkin tällaisissa kohteissa Heikkisen mukaan vain harvoin.
Pelastuslaki edellyttää kirkoilta pelastussuunnitelman laatimista. Se pitää sisällään esimerkiksi riskien arvioinnin ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet.
– Rautjärven kaltaisiin tuhopolttoihin on hankala varautua, sanoo Heikkinen.
27.12.2022 klo 21.01: Muutettu Kerimäen kirkon kuvatekstiin sana avotuli ilmaisuksi oikeat kynttilät ja tarkennettu niiden käyttöä. Lisäksi tarkennettu tekstiin Kerimäen kirkon osalta oikeiden kynttilöiden polttamista. Alttarikynttilöitä poltetaan kesäisin, mutta lampettien ja kynttiläkruunujen oikeat kynttilät syttyvät vain joulukirkossa. Tarkennettu myös, että pelastuslaitokselta tilannetta on seuraamassa 3-4 henkilöä eikä muutama yksikkö kuten jutussa aiemmin luki.
Yle tavoitteli Kirkkohallitusta, mutta he eivät vastanneet yhteydenottoihin.