LECCO, ITALIA Ukrainan sodan myötä alkanut energiakriisi on saanut eurooppalaiset miettimään, miten arjessa voisi säästää sähköä.
Maailman valloittaneista herkkuruoistaan tunnetussa Italiassa energiaa säästetään jopa keittiössä.
Fysiikan Nobel-palkinnon voittanut italialaistutkija Giorgio Parisi julkaisi syksyllä sosiaalisessa mediassa energiatehokkaamman pastankeitto-ohjeen. Sen jälkeen trendi on levinnyt (siirryt toiseen palveluun) ympäri maata.
Keitto-ohjeen mukaan veden annetaan kuumentua kiehumispisteeseen asti, ja sitten joukkoon lisätään pasta. Tästä 1–2 minuutin päästä liesi laitetaan pois päältä. Pastan annetaan kypsyä kattilassa kannen alla kuumassa, kerran kiehautetussa vedessä.
Sähköä tai kaasua säästyy noin kymmenen minuutin keittämistä vastaava määrä.
Sillä on merkitystä, sillä italialaiset syövät eniten pastaa maailmassa (siirryt toiseen palveluun). Keskimäärin italialainen syö pastaa viisi kertaa viikossa, yli 23 kiloa vuodessa.
Kaikki eivät ole nielleet nobelistin ohjetta purematta. Alkoi keskustelu siitä, millaista pastasta tulee näin keitettynä.
Jopa maan keittiömestarit ovat käyneet asiasta (siirryt toiseen palveluun) kiivasta väittelyä. Osa heistä on hyväksynyt Parisin ehdottaman tavan keittää pastaa. Energiatehokasta ohjetta on tukenut myös (siirryt toiseen palveluun) muun muassa Barilla, joka on yksi Italian suurimmista pastantuottajista.
Esimerkiksi kuuluisa keittiömestari Antonello Colonna puolestaan kritisoi (siirryt toiseen palveluun), että ohjeen mukaan keitettynä pastasta tulee kumimaista.
Sisälämpötiloja laskettu, jouluvaloissakin säästetään
Italiassa energiaa säästetään tietenkin muuallakin kuin keittiössä.
Hallintorakennusten, koulujen ja kotien lämpötila on määrätty tämän talven ajaksi laissa (siirryt toiseen palveluun) 19 asteeseen. Näiden rakennusten keskuslämmitys laitettiin käyntiin kaksi viikkoa aiempia vuosia myöhemmin, ja keväällä se laitetaan pois päältä viikkoa aiemmin kuin tavallisesti.
Sähköyhtiöt ja valtio ovat aloittaneet sähkön ja kaasun säästämiseen tähtääviä kampanjoita. Niissä italialaisia neuvotaan sammuttamaan valoja, pesemään täysiä koneellisia pyykkiä ja vetämään sähkölaitteiden töpseleitä irti seinästä.
Monet kunnat ovat säästäneet myös jouluvalaistuksessa. Rooman keskustan Piazza Venezian joulukuusi syttyi led-valoin, samoin kuin Milanon ostoskatu Corso Buenos Airesin jouluvalot. Osassa Milanoa ympäröivistä kunnissa jouluvaloja ei ole sytytetty ollenkaan.
Italian hallitus on tukenut suurista energialaskuista kärsiviä kotitalouksia ja yrityksiä yhteensä noin 80 miljardin euron tukipaketeilla.
Eroon Venäjän maakaasusta
Italiassa uusiutuvien energialähteiden käyttö on kasvussa. Silti energiasta noin 60 prosenttia tulee yhä (siirryt toiseen palveluun) fossiilisista lähteistä kuten maakaasusta, öljystä ja hiilestä.
Sähköstä noin puolet tuotetaan maakaasulla, jota tuodaan ulkomailta.
Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Italia on onnistunut vähentämään merkittävästi riippuvuuttaan Venäjän maakaasusta. Vuonna 2021 Italian tuontikaasusta 38 prosenttia tuli Venäjältä. Marraskuussa 2022 luku oli enää noin kolme prosenttia.
Kaasun tuontia on lisätty esimerkiksi Algeriasta, Azerbaidžanista ja Norjasta.
Italian ulkopoliittisen instituutin Ispin tilastoissa näkyy, että Italiassa on käytetty vuonna 2022 viidennes vähemmän sähköä kuin edellisvuonna.
Ulkopoliittisen instituutin tilastotieteilijän Matteo Villan mukaan säästö ei kuitenkaan johdu (siirryt toiseen palveluun) pelkästään kansalaisten ja hallinnon toimenpiteistä. Myös leuto syksy vaikutti siihen, että lämmitystä tarvittiin myöhemmin ja energiaa kului siksi vähemmän. Vuosi 2022 oli Italiassa lämpimin (siirryt toiseen palveluun) sitten vuoden 1800.
Silti Villa kuvaa italialaisten energiansäästöä hyvin merkittäväksi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistai-iltaan 3. tammikuuta kello 23:een asti.
