Hyppää sisältöön

Riittääkö lumi ja pakkanen, nouseeko sähkön hinta? Pohjalaiset laskettelukeskukset toivovat tämänkin kauden onnistuvan

Viime kausi oli Vaasan Öjbergetillä ennätyksellisen hyvä ja hyvin meni myös Lapuan Simpsiöllä. Vaikka sähkön hinta vähän askarruttaa, yrittäjät uskovat laskettelun suosion kestävän.

Rinneyrittäjän mielestä säällä ja säällä on eroa, ainakin kun kyse on rinteiden lumettamisesta.
Hanne Leiwo,
Juuso Kääriäinen,
Birgitta Vuorela

Jos edellinen laskettelukokemus on vuosien tai vuosikymmenten takaa, kannattaa varautua siihen, että meno laskettelurinteissä on muuttunut.

Välineet ovat kehittyneet, samoin itse laji.

– Ennen sukset olivat 210–220 -senttiset, nyt 155–165 senttiä on aikuisen normaali laskettelusuksi, tiivistää Öjbergetiä pyörittävän Vaasan hiihtoklubi ry:n puheenjohtaja Mikael Nylund.

Hississä teloi ennen ainakin vaatteensa. Nylund muistaa, miten laskettelutakki tarttui usein hissivaijeriin.

– Ennen hissit olivat pieniä vaijerihissejä, joita pieni automoottori veti. Nyt hississä istuu kuin sohvassa, Nylund sanoo.

Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin samasta ilosta.

– Pyritään siihen, että on rento nautinto tulla rinne alas.

Loistava viime kausi

Pohjalaisrinteistä suurin osa, kuten Seinäjoen Joupiska, Vimpelin Lakis, Kauhajoen Sotka, Jalasjärven Kiuaskallio, Lapuan Simpsiö ja Soinin Vuorenmaa ovat jo avanneet kautensa. Teuvan Parrakin saa rinteensä auki vuodenvaihteen sesonkiin ja avaa tänään torstaina. Vaasan Öjberget vielä lumettaa.

Simpsiöllä yksi rinne on auki, mutta muidenkin rinteiden lumetus käynnissä.

Kuten aina, kausi on vielä arvoitus, mutta viime vuosien hyvät tulokset nostavat toiveet nytkin korkealle.

– Kun lumetus aloitettiin, tähtäsimme tapaninpäivään. Se onnistui. Meillä on ollut kaksi erinomaista kautta, paljon laskettelijoita viikonloppuina ja viikolla, sanoo Simpsiötä kolmatta kautta pyörittävän Simpsiönvuori Oy:n toimitusjohtaja Markku Turja.

Mies asettelee suksen nojaamaan talon seinustaa vasten.
Myös lasketteluvarusteet ovat kehittyneet. Mikael Nylund toteaa, että esimerkiksi vanhoilla monoilla ei kannata välttämättä lähteä rinteeseen. Niissä jäätyvät varpaat, ja ne voivat jopa rikkoutua pakkasessa. Kuva: Juuso Kääriäinen / Yle

Viime talvea kehuu myös Öjbergetin Mikael Nylund. Öjberget saatiin auki jo jouluviikolla ja aukiolopäiviä kertyi ennätysmäärä.

– Kausi oli loistava. Ydintalvella oli viikonloppuisin optimaalisesti kansaa hiihtämässä ja laskettelemassa.

Öjbergetillä vastaan tulevat kohta rinteen resurssit. Jatkossa on harkittava lisäinvestointeja, Nylund arvelee.

– Hissikapasiteettia pitäisi saada nostettua. Toivomuksena olisi toinen hissi niin, että ei olisi niin pitkiä jonoja. Hissi on se pullonkaula, Nylund sanoo.

Sähkönkulutus ja -hinta mielessä

Rinteiden lumetus on yksi suurimmista kustannuseristä. Ilman sitä, luonnonlumella, ei kuitenkaan pärjää.

– Tykkilumi on erilaista, kestävämpää. Jos vaikka sataa 70 senttiä luonnonlunta, kun se tampataan tampparilla ja tulee vähän suojasäätä, niin lumi menee 20 senttiin eikä oikein riitä mihinkään, Turja sanoo.

laskettelijoita hissijonossa.
Simpsiöllä on jo käytössä yksi rinne, muita lumetetaan. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Simpsiöllä on määräaikainen energiasopimus, mutta sähkön hinnan kehitys kiinnostaa silti. Sähkönkulutuksen vähentämiseen pyritään.

– Pyrimme lumetusajan puolittamiseen. Nyt se on noin 20–30 päivää, tavoitteemme on 10–15 päivää.

Käytännössä lumetusajan puolittaminen tarkoittaisi enemmän lumen tuottamista per tykki, lisäämällä pumppujen painetta.

Isotkin pienten rinteisiin

Matias Nylund toteaa, että laskettelu monissa muodoissaan vetää puoleensa aina uusia nuoria.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että lajin pariin ei voisi hakeutua vaikka ensikertalaisena myös vähän vanhemmalla iällä.

Lumitykki käynnissä.
Ilman tekolunta ei rinnehiihtokeskuksessa pärjätä. Lumetus on iso energiankuluttaja, kertoo Simpsiön Markku Turja. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Nylund kehottaa kuitenkin aikuisiakin aloittamaan perusteista – ja lastenrinteestä.

– En suosittele, että ajaa hissillä ylös jyrkkään rinteeseen, pistää suksenkärjet kohti alamäkeä ja lähtee lujaa alas, vaan tekee sen perusteellisesti.

Perusteellisuus tarkoittaa Nylundin mielestä hiihtokouluun hakeutumista, perusasioiden kuten aurakäännöksen opettelemista ja samaa rinnettä 5–6-vuotiaiden kanssa.

– Ei lähde mustaan tai siniseen rinteeseen aluksi, Nylund sanoo.

Aiheesta enemmän:

Seuraa Ylen uutisia Etelä-Pohjanmaalta täältä ja Pohjanmaalta täältä.

Suosittelemme sinulle