Useimmiten tuhopolttaja on Suomessa kolmekymppinen mies.
Näin sanoo psykologi Taija Stoat. Stoat on taustaltaan kriminaalipsykologi ja hän on työskennellyt muun muassa vankilapsykologina. Vuonna 2005 hän oli tekemässä tutkimusta muun muassa tuhopolttajista Rikosseuraamuslaitokselle (siirryt toiseen palveluun).
– Tutkimuksessamme tuhopolttajien keski-ikä oli 27 vuotta, kertoo Stoat.
Tutkimuksen aineisto käsitti 184 tuhopolttajaa, eli kaikki poliisin kirjaamat teot vuosilta 1993–2001.
Tutkimuksessa tuhopolttajat tyypiteltiin neljään eri kategoriaan. Niitä olivat mielenterveysongelmaiset, ”kriminaalit” eli aikaisempaa rikoshistoriaa omaavat, sarjatuhopolttajat sekä nuoret tekijät.
Sitä, miksi juuri kirkkoja poltetaan, ei Taija Stoatin mukaan aukottomasti tiedetä. Hänen mukaansa syy voi liittyä etenkin pienellä paikkakunnalla kirkon symboliarvoon ja siihen, että se on ihmisten kokoontumispaikka.
Stoatin mukaan tuhopolttajia voidaan tarkastella motiivista käsin.
Motiivina voi olla taloudellinen hyöty, esimerkiksi vakuutuspetoksiin liittyvissä asioissa, tai sitten enemmän tunneperäinen syy, kuten voimakas viha, kosto tai katkeruuden tunne. Se voi saada henkilön polttamaan esimerkiksi puolison talon tai ääritapauksessa itsensä.
Miksi tuhopolttaja päätyy nimenomaan polttamaan kohteensa? Onko tulessa jotain erityistä?
Tähän Stoat ei osaa tutkimuksen perusteella vastata. Hän kuitenkin arvelee, että motiivi voi liittyä polttamisen tehokkuuteen. Sillä saa aikaan totaalituhoa.
Poikkeuksellisia piirteitä
Joulupäivän aamuna jumalanpalveluksen aikana alkanut Rautjärven kirkon tulipalo on kuohuttanut Suomea. Poliisi tutkii paloa törkeänä tuhotyönä.
Poliisi epäilee, että tulipalon sytytti paikkakuntalainen mies, joka löytyi myöhemmin samana päivänä kuolleena palaneen kotitalonsa kiinteistön alueelta. Miltei 80-vuotiasta miestä on luonnehdittu syrjäänvetäytyväksi. Epäillyn motiivista ei ole tietoa.
– Rautjärven tapauksessa merkityksellistä on, että epäillyn henkilön ikä on niin korkea ja poikkeaa selvästi suomalaisten tuhopolttajien keski-iästä, Stoat sanoo.
Hänen mukaansa teosta löytyy itsetuhoinen motiivi. Se ei yksistään kuitenkaan selitä tekoa, sillä itsetuhoinen voi olla ilman, että yrittää polttaa kirkon, jonka sisällä on ihmisiä.
– Tavoitteena on ollut saada aikaan henkilövahinkoja ja on myös yritetty estää henkilöiden pääsy pois kirkosta. Se tekee teosta poikkeuksellisen, Stoat sanoo.
Hän arvioi tapausta mediatietojen perusteella. Poliisilla on myös muita tutkintalinjoja eikä epäillyn tekijän yhteydestä tulipaloon ole täyttä varmuutta.
Porvoon palo yhä muistissa
Suomessa syttyy useita kirkkopaloja vuodessa. Usein syynä on tuhopoltto, sähkövika tai esimerkiksi salamanisku. Kaikista paloista ei kuitenkaan aiheudu merkittäviä vahinkoja.
2000-luvun tunnetuin tuhotyö Suomessa lienee yhä Porvoon tuomiokirkon tuhopoltto toukokuussa 2006. Tekijä, tekoaikaan 18-vuotias mies, tunnusti tekonsa poliisille jo paloyön jälkeisenä päivänä.
Hänet tuomittiin vuosiksi vankilaan ja maksamaan miljoonien eurojen korvaukset.
Enemmän: Porvoon tuomiokirkon tuhopoltto 2006
Ylivieskan kirkko paloi kivijalkaan
Ylivieskan vanhan puukirkon tuhopoltto hätkähdytti ihmisiä maaliskuussa 2016. Puukirkko paloi kivijalkaan saakka ja tapahtunutta seurattiin ympäri maan.
Itse hätäkeskukseen soittanut tekijä, vuonna 1989 syntynyt mies, myönsi tapahtumien kulun. Käräjäoikeudessa hänet todettiin syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon.
Näin lohduttomalta Ylivieskan puukirkko näytti palon jäljiltä:
Tuhopoltto tuhosi myös Kiihtelysvaaran kirkon
Kiihtelysvaaran vuonna 1770 valmistunut puukirkko tuhoutui nopeassa tulipalossa vuonna 2018. Historiallisen kirkon hävitti tuhopoltto, josta otettiin kiinni ja tuomittiin paikallinen mies 30-vuotias mies.
Oikeudessa tekijä katui tekoaan. Tekijän mukaan kyseessä oli päähänpisto eikä siihen liittynyt suunnitelmallisuutta.
Kiihtelysvaaran kirkko tuhoutui maan tasalle:
Lappeenrannassa tuhopolttoyritys
Tunnetuimpien tapausten lisäksi monia muitakin kirkkoja on poltettu tai yritetty polttaa.
Ainakin Leppävaaran kirkko Espoossa, Pyhän Birgitan kirkko Lempäälässä sekä Lappeen kirkko Lappeenrannassa on yritetty polttaa.
Mikkelissä ortodoksikirkko vaurioitui tulipalossa vuonna 2018. Syyksi paljastui todennäköisesti viallinen sähkölaite.
Tuoreimmista tapauksista esimerkiksi Nuijamaan kirkon tulipalo tänä kesänä Lappeenrannassa oli tahallaan sytytetty. Lopulta kirkosta paloi vain ulkoseinä.
Nuijamaan kirkon palo ei ehtinyt levitä kirkon ulkoseinästä syvemmälle rakenteisiin:
Juttua muokattu 2.1.2023 kello 8.43: Vaihdettu ilmaisu "kotitalonsa poltetuista raunioista" muotoon "palaneen kotitalonsa kiinteistön alueelta".
