Hyppää sisältöön

Kaverukset ostivat nettihuutokaupasta lentokoneen ja veivät sen mäen päälle – tarkoituksena tehdä Suomen ensimmäinen lentokonehotelli

Hotelliksi remontoitava lentokone on Saab 340B, joka kolaroi Savonlinnassa vuoden 2019 alussa. Kone vaurioitui lentokelvottomaksi ja se huutokaupattiin viime lokakuussa.

Kuvassa viidestä yrittäjästä neljä; vasemmalta Markus Kivelä, Mandi Moisio, Oskari Moisio ja Elias Moisio. Kuva ja video: Jussi Lindroos / Yle
Jussi Lindroos

Matkustajakone seisoo jykevästi mäen päällä Uuraisilla. Näky on erikoinen ja ainutlaatuinen. Saab 340B on 20 metriä pitkä ja siipien kärkiväli on hiukan yli 20 metriä.

Kone on otettu käyttöön maaliskuussa 1991, jolloin sen omisti sveitsiläinen Crossair. Sveitsistä kone siirtyi Romaniaan, jonka jälkeen se lensi kahden eri ukrainalaisen yhtiön omistuksessa. Viimeisin omistaja oli latvialainen RAF-Avia.

Viimeisen lentonsa kone lensi tammikuussa 2019. Tuolloin se ajautui lumiselta kiitoradalta ulos Savonlinnassa ja vaurioitui niin pahasti, että se todettiin lentokelvottomaksi.

Kone seisoi pitkään, kunnes se huutokaupattin netissä viime lokakuussa. Markus Kivelä oli selailemassa nettihuutokaupassa myytäviä asuntoja, kun eteen tuli myytävä lentokone.

– Laitoin heti Oskarille viestiä, että tällainen mahdollisuus olisi. Mukava olisi päästä sitä rakentamaan, Kivelä toteaa.

Oskari Moisio oli samaa mieltä.

– Päädyttiin ostamaan se. Nopeasti oli selvää, että majoituskäyttöön se sopisi, kertoo Moisio, jolle majoitus- ja kiinteistöala on ennestään tuttua. Kuten myös muille projektiin mukaan lähteneille.

Lentokone, johon rakennetaan hotelli.
Lentokone on mäen päällä. Hyvällä säällä näkyvyys on kymmeniä kilometrejä. Kuva: Jussi Lindroos / Yle

Asiat tapahtuivat nopeasti ja marraskuussa kone kuljetettiin Uuraisille. Savonlinnassa se oli purettu kahteen osaan, siipiin ja runkoon.

– Erikoiskuljetuksena se tuotiin tänne kahdella lavetilla. Aikamoinen homma siinä oli, Kivelä muistelee.

Ennen lentokoneen saapumista mäellä tehtiin maatöitä, jotta se kestää lentokoneen painon.

– On kaivettu, vaihdettu maat ja tuotu soraa, Kivelä jatkaa.

Oskari Moision ja Markus Kivelän lisäksi lentokonehotelliprojektiin lähtivät mukaan Mandi ja Elias Moisio, sekä Toni Saikkonen.

Uuraisten tuleva lentokonehotelli sisältä.
Koneeseen rakennetaan makuutilaa, oleskelualue ja sauna. Kuva: Jussi Lindroos / Yle

Koneesta on purettu kaikki ilmailuun liittyvä tekniikka, kuten moottorit. Matkustamossa on muutama penkki ja ohjaamosta puuttuvat muun muassa mittarit.

Uuraisten tulevan lentokonehotellin ohjaamo.
Ohjaamo on tällä hetkellä melko karun näköinen. Kuva: Jussi Lindroos / Yle

Viisikon visiona on se, että itse koneeseen tulee majoitustila, oleskelualue ja sauna. Lentokoneen viereen rakennetaan lisärakennus, johon tulee lisää majoitustilaa, keittiö, sauna ja terassi.

Tarkat suunnitelmat kuitenkin elävät, eikä töitä ole vielä aloitettu. Eikä todennäköisesti aloiteta talven aikana.

– Kaikkia ideoita, mitä siihen keksitään, pyritään toteuttamaan. Tästä tulee sellainen tekijöidensä näköinen hanke, Oskari Moisio sanoo.

Yrittäjien tavoitteena on, että kokonaisuus valmistuu viimeistään jouluksi 2023.

Suomessa ei ennen Uuraisten lentokonehotellia vastaavaa ole ollut. Lähin on Tukholman lentokentän Arlandan vieressä sijaitseva, Boeing 747 -lentokoneesta rakennettu hotelli.

Suosittelemme sinulle