Hyppää sisältöön

Ruotsissa asuva Janita Maunu synnytti Suomessa: ”On iso asia, että pääsee näin lähelle synnyttämään ja saa suomenkielistä apua”

Lapin kahdessa keskussairaalassa syntyi viime vuonna yhteensä 1 300 vauvaa. Molemmissa jäädään tuhannen synnyttäjän vähimmäismäärästä. Ruotsin synnyttäjistä ei yksin ole apua rajan saavuttamiseen.

Janita Maunu halusi synnyttää kolmannenkin lapsensa Ruotsin Sunderbyn sijaan Kemissä, Länsi-Pohjan keskussairaalassa.

Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä jäätiin viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriön asettamasta tuhannen synnytyksen rajasta, kun vuoden 2022 saldo oli 900 vauvaa. Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä ollaan tuhatluvusta vielä kauempana, kun viime vuonna syntyi 400 uutta lappilaista.

Ruotsin Haaparannalla asuva Janita Maunu käy töissä Suomen puolella, ja hän halusi myös synnyttää lapsensa Suomessa. Hän on synnyttänyt Kemissä kaikki kolme lastansa, joista nuorin syntyi joulun jälkeen.

– Poika syntyi tapaninpäivänä. Tosi hyvin meni ja nopeasti. Se on iso asia, että pääsee näin lähelle synnyttämään ja saa suomenkielistä apua. Muuten joutuisi lähtemään kauemmas.

Ruotsissa Janita Maunun matka synnyttämään olisi ollut huomattavasti pitempi. Sunderbyn sairaalaan hänellä olisi tullut parin sadan kilometrin matka.

Lyhyt matka houkuttelee Ruotsissa asuvia

Osastonhoitaja Satu Salo, Mehiläinen Länsi-Pohjan synnytys- ja naistentautien osastolta kertoo, että Länsi-Pohjan keskussairaalassa käy yksittäisiä synnyttäjiä Ruotsin puolelta vuosittain.

– Juuri tällaiset äidit, jotka ovat työssä Suomen puolella, ovat monesti kiinnostuneita tulemaan tänne Kemiin. He saavat palvelua omalla äidinkielellään ja matka synnytyssairaalaan on lyhyempi. Ehdottomasti oltaisiin valmiita ottamaan rajan toiselta puolelta lisää synnyttäjiä, Salo sanoo.

Satu Salo lisää nuppineulan synnytysosaston seinälle, jossa siniset ja punaiset neulat kuvaavat vuoden aikana syntyneiden vauvojen määrää. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Lapin synnytyssairaalat poikkeusluvan varassa

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hiljattain kummallekin Lapin keskussairaalalle poikkeusluvat synnytystoiminnan järjestämiseen.

Länsi-Pohjassa synnytystoimintaa voidaan järjestää vuoden 2025 loppuun saakka. Lapin keskussairaalassa synnytykset jatkuvat pari vuotta pitempään vuoden 2027 loppuun saakka.

Synnytystoimintaan tarvitaan poikkeuslupa, jos vuoden aikana ei toteudu vähintään 1 000 synnytystä.

Osastonhoitaja Satu Salon mukaan tieto kolmen vuoden päähän yltävästä poikkeusluvasta otettiin huojentunein mielin vastaan koko sairaalan henkilökunnan parissa.

– Me voimme katsoa tulevaisuutta taas vähän rauhallisimmin ja avoimin mielin. Voimme kehittää toimintaa ja vastaanottaa kaikki meille haluavat synnyttäjät.

Myös Janita Maunu toivoo, että synnytykset jatkuisivat tämän jälkeenkin Länsi-Pohjassa.

– Toivottavasti saavat siihenkin lisää jatkoa. Se on tärkeää, että voi synnyttää lähellä, eikä tarvitse lähteä sitten Ouluun tai Rovaniemelle. Aika monella varmaan lapsi syntyisi matkalle, jos joutuisi lähtemään niin kauas.

EU-asetus mahdollistaa maan valinnan

Lapin hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila selventää, että henkilö, joka ei asu Suomessa, mutta on sairausvakuutettu toisessa EU-maassa, voi tulla Suomeen synnyttämään.

Synnyttäjä voi pyytää omasta sairausvakuutuslaitoksesta omasta maastaan EU-asetuksen (883/2004) mukaista ennakkolupaa. Ilman ennakkolupaa synnyttäjä joutuu maksamaan synnytyksen hoidon sairaalassa kokonaan itse ja hakemaan jälkikäteen korvauksia omasta maastaan.

Janita Maunun poika syntyi Kemissä, vaikka perhe asuu Haaparannalla Ruotsissa. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Ennakkoluvan myöntäminen on mahdollinen harkinnan perusteella esimerkiksi kielellisistä ja kulttuurisista syistä, vaikka muut edellytykset eivät täyttyisi.

Taskila sanoo, että Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysklinikalla on tehty jo 1990-luvulla töitä sen eteen, että Ruotsissa asuvien synnyttäjien olisi helpompi valita halutessaan synnytyssairaala valtakunnan rajan takaa.

– Itse tulin synnytysklinikalle töihin synnytyslääkäriksi ensimmäisen kerran 1994. Tuolloin maksusitoumuksia ei Ruotsissa myönnetty. EU-asetus tuli myöhemmin, mutta synnyttäjien määrissä tämä ei ole juuri näkynyt.

Taskilan mukaan yksistään Haaparannan alueelta tulevilla synnyttäjillä ei täytettäisi tuhannen synnyttäjän vaadittua vähimmäismäärää Länsi-Pohjassa.

– Haaparannalla on 9600 asukasta. Synnyttäjiä on vuositasolla noin 60.

Lue myös:

Ministeriö myönsi synnytysten poikkeuslupia – Rovaniemelle kaksi vuotta pidempi lupa kuin Kemiin

Syntyneiden lapsien määrä jatkaa vähenemistään Suomessa: Yhä harvemmassa perheessä on tulevaisuudessa kaksi lasta

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 3.1. klo 23:een saakka

Suosittelemme sinulle