Jalasjärveläisen Joni Hulkon, 39, loppuvuoden viimeiset päivät ovat olleet leppoisia. Miehen tammikuussa itselleen antama lupaus on hoidettu.
Hulkko on juossut 365 Cooperin testiä vuoden 2022 aikana.
Ideana Cooperin testissä on edetä 12 minuutissa niin pitkälle kuin pääsee. Joni Hulkko kelpuutti suoritukseksi yli 3 000 metrin cooperit.
Tavoite oli koossa jo keskiviikkona 28. joulukuuta. Viimeiset neljä cooperia Hulkko juoksi Pirkkahallissa, koska loppuvuoden päiville luvattiin liukasta nollakeliä Etelä-Pohjanmaalle.
Hulkko hämmästyi itsekin, että lupaus onnistui.
– Onnistuminen oli monen asian yhteenlaskettu summa, mitä en etukäteen osannut edes ajatella. Pitää olla jalat kunnossa, pysyä terveenä ja kelitkin vaikuttavat aika paljon.
Hulkko ei juossut cooperia per päivä, vaan välillä oli taukoja ja jonain päivinä hän juoksi kaksi tai useampia 12-minuuttisia. Näin jäi aikaa urheilijan lepopäiville ja lupauksen toteuttaminen kesti myös sairastumiset.
Koronavirus vei koko Hulkon perheen petiin tammikuussa. Tästä syystä Joni Hulkko pääsi aloittamaan juoksu-urakkansa vasta 5. helmikuuta. Syksyllä hän oli juoksematta viisi viikkoa jalan rasitusmurtuman vuoksi.
– Yllättävän terveenä kuitenkin pysyin vuoden ajan.
Ei pelkkää suorittamista
Joni Hulkon Cooper-urakassa kertyi 293 juoksupäivää ja reilut 1 191 kilometriä. Kaiken kaikkiaan juoksua harrastava Hulkko juoksi päättyvän vuoden aikana 2 500–3 000 kilometriä.
Keskimäärin Joni Hulkko ehti juosta 12 minuutissa 3 264 metriä. Yhden kerran hän onnistui ylittämään 3 500 metriä. Keskivauhti kilometrillä oli 3 minuuttia ja 41 sekuntia.
Tiedot löytyvät Joni Hulkon vuoden aikana täyttämästä tarkasta excel-taulukosta.
– Tykkään numeroista ja oikein nautin suoritusten kirjaamisesta taulukkoon.
Hulkon kovin Cooper-tulos on 12 vuoden takaa. Tuolloin aktiivikilpailuaikanaan hän juoksi 4 018 metriä Kuortaneella hallissa.
Vaikka juostujen coopereiden kirjaaminen oli Hulkolle tärkeää, hän ei missään nimessä halunnut tehdä tavoitteestaan pelkkää suorittamista.
Joni Hulkko korostaa, että tavoitteisiin ei päästä, jos ne tuntuvat vain pakkopullalta. Hänen mukaansa lupaukset saavuttaa parhaiten, kun niihin hakee voimaa omasta sisimmästään.
– Lähdin haasteeseen levosta käsin ja koin, että halu leikkimieliseen coopereiden juoksemiseen tuli sisimmästäni. Mielestäni kaikkeen, mitä tekee, täytyy hakea voimaa ja halua omasta sisimmästään.
Joni Hulkko myöntää, että tiukkoja paikkoja tuli hänellekin, vaikka kuinka oli sisäistä paloa saavuttaa tavoite.
– Marraskuun lopulle saakka tuntui hyvältä ja mielekkäältä, mutta kun kelit heikkenivät, mietin, onko tämä pakko vetää loppuun saakka. Suurimmaksi osaksi oli kuitenkin nautinto lähteä testaamaan itseään.
Joni Hulkko juoksi cooperit pääasiassa ulkona kaduilla, teillä tai urheilukenttien juoksuradoilla. Muutamat cooperit hän juoksi halleissa. Jalkoihinsa hän veti paljasjalkakengät, oli talvi tai kesä.
– Tykkään juosta ohutpohjaisilla kengillä. Kylmyys ei tule jalkoihin, kun juoksee. Kävellen voi olla eri juttu.
Tutkimusmatka omaan itseensä
Joni Hulkko kuvaa vuoden tavoitettaan tutkimusmatkaksi.
– Se oli oman jaksamisen ja arjessa pärjäämisen testaamista.
Hulkko uskoo kehittyneensä juoksijana. Koska coopereissa piti juosta riittävällä vauhdilla, hän uskoo yleisen juoksuvauhtinsa lisääntyneen.
– Juoksuvauhti kiristyi, kun kroppa sopeutui nopeuteen. Yli 3 200 metrin Cooper-vauhdista tuli jo peruskauraa.
Cooper-testi mittaa maksimaalista hapenottokykyä.
Testiä on käytetty Suomessa paljon muun muassa Puolustusvoimissa ja kouluissa, mutta viime vuosina Cooperin testin suosio on hiipunut etenkin koululaisten kunnon testaajana. Testin kehitti 1960-luvun loppupuolella yhdysvaltalainen Kenneth H. Cooper.
– Jos Cooperin testissä pitäisi juosta niin kovaa kuin pystyy, niin siinä mielessä en ole juossut yhtään cooperia tänä vuonna, koska aina on pitänyt miettiä palautumista seuraavaan cooperiin.
Joni Hulkon mukaan Cooper-juoksut oli ajankäytöllisesti tehokas haaste. Alku- ja loppuverryttelyineenkin yksi juoksu oli vajaassa puolessa tunnissa tehtynä.
– Se sopi perheellekin, kun arjessa on työtä, opiskelua ja lasten kuskaamista harrastuksiin.
Ei mikään arvokkuuden mitta
Suurimmalle osalle uudenvuodenlupausten tekijöistä käy toisin kuin Joni Hulkolle. Monet epäonnistuvat lupaustensa toteutuksessa ja osa kokee lupausten jopa heikentäneen heidän hyvinvointiaan.
Joni Hulkko korostaa, että ihmisen arvokkuus ei perustu suorittamiseen.
Hulkko lainaa jalasjärveläisellä koululla ennen joulua kuulemaansa kommenttia, kun lapsille jaettiin todistuksia.
– Opettaja kommentoi oppilaille, että oli todistuksessa millaisia numeroita tahansa, ihmisen arvokkuus on täyden kympin arvoinen.
Uusien lupausten aika?
Joni Hulkon mielessä siintää jo uusi tavoite vuodelle 2023. Hän haluaa jatkaa omien tekemisiensä mittaamista.
– Haaveilen siitä, että saisin mitattua, kuinka paljon liikun ensi vuonna omalla lihasvoimalla. Juoksun lisäksi mittaisin polkupyöräilyt, kävelyt ja kesällä sup-lautailut.
Motivaatiota tuohon kaikkeen Joni Hulkko etsii jälleen omasta sisimmästään. Pelkäksi suorittajaksi hän ei aio ensi vuonnakaan ryhtyä.
Aiheesta enemmän: