Anne Markkanen vietti miehensä kanssa syys–lokakuun vaihteessa syyslomaa Keski-Savon uimahalleissa ja kylpylöissä. Pieksämäellä asuva Markkanen oli vielä lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna kylpylässä.
Seuraavalla viikolla, 5. lokakuuta, nousi kuume.
– Viikonlopun aikana olo huononi nopeasti.
Maanantaina 10. lokakuuta tytär tilasi äidilleen ambulanssin. Markkasen lämpö sahasi alilämmön ja kuumeen välillä.
Pieksämäen ensiavussa poissuljettiin ensin korona, jonka jälkeen otettiin keuhkokuvat. Lääkäri kuvasi niitä ”suttuisiksi”. Diagnoosiksi tuli keuhkokuume ja Markkanen sai lähetteen Mikkelin keskussairaalaan. Tilanne kuitenkin paheni edelleen nopeasti.
– Kunto romahti tosi äkkiä. Se muistikuva minulla on, että minulta otettiin puhelin pois, koska ”teho-osastolla sitä ei saa käyttää”. Sen jälkeen en muista enää yhtään mitään, Markkanen kertoo.
Tiistaina 11. lokakuuta KYSin lääkäri tuli hakemaan potilasta Kuopion yliopistollisen keskussairaalaan. Markkasen sairauskertomuksessa lukee: ”rannepulssia ei tunnu”.
– Tyttärelle soitettiin, että tilanne on kriittinen ja potilas viedään KYSiin, jos hän säilyy hengissä, Markkanen kertoo.
KYSissä Markkanen kytkettiin sekä hengityskoneeseen että Ecmo-laitteeseen, jossa verta hapetetaan kierrättämällä veri kehon ulkopuolisen laitteen kautta.
– Kaulasta ja nivusista menivät putket, joiden kautta verta kierrätettiin. Ilmeisesti veren happipitoisuus oli aika alhainen, Markkanen kertoo.
KYSissä otettiin laajasti kokeita ja etsittiin sairauden syytä. Eri antibiootteja kokeiltiin, mutta ne eivät tuntuneet purevan.
Lopulta lokakuun 17. päivä, kolmetoista päivää sairastumisesta, saatiin varmistus legioonalaistaudista (legionelloosi). Yle on nähnyt lääkärintodistuksen diagnoosista.
Tehohoidossa nukutettuna olleelle Anne Markkaselle aloitettiin vahva antibioottihoito. Legionellaan tehoavat vain kinoloniantibiootit, jotka ovat erityisen vahvoja antibiootteja. Niiden käyttöä on EU:ssa rajoitettu niiden aiheuttamien sivuvaikutusten vuoksi. Siksi niitä käytetään lähinnä vain tehohoitovaiheessa.
Legionella on alidiagnosoitu
EU:n uuden juomavesidirektiivin seurauksena Suomeen tuli vuoden alusta voimaan uudistunut talousvesiasetus (1352/2015) (siirryt toiseen palveluun), joka muuttaa Suomen suhtautumista legionellaan.
Tähän asti Suomessa on seurattu legionellatapauksia rekisteröimällä ne tartuntatautirekisteriin ja selvittämällä tartuntalähteet, nyt voimaan tullut talousvesiasetus edellyttää kuntien terveysvalvonnalta myös legionellariskin ennakkoarviointia riskikartoitusten ja vesinäytteiden avulla.
Riskinarviointi koskisi luvanvaraista rakentamista ja niin sanottuina ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia ovat muun muassa sairaalat, hotellit, uimahallit ja kylpylät sekä laitoshoitoa antavat yksiköt.
Vuonna 2022 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 46 legionelloositapausta. Asiantuntijat ovat arvioineet, että legionella on Suomessa alidiagnosoitu taudinaiheuttaja ja todelliset määrät olisivat suhteellisesti yhtä korkeat kuin Ruotsissa ja Euroopassa, jossa ne ovat kymmenkertaiset Suomeen verrattuna.
Legioonalaistautitapausten määrä on silti varsin pieni verrattuna siihen, että suomalaiset sairastavat noin 50 000 muuta keuhkokuumetta vuosittain.
Uimahallissa legionellaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ottaa yhteyttä kaikkiin tartuntatautirekisteriin ilmoitettuihin legionelloosipotilaisiin ja haastattelee heidät, jotta altistuslähteet voidaan kartoittaa.
Yleisin tartunnanlähde on kodin vesijärjestelmä. THL ohjeisti Keski-Savon terveysvalvontaa ottamaan ensimmäisenä vesinäytteet Anne Markkasen kotoa ja lähipiiristä. Niistä ei kuitenkaan löytynyt sairauden aiheuttanutta legionellaa. Käyttöveden lämpötilaa suositeltiin silti nostettavaksi muutamalla asteella.
Seuraavaksi THL ohjeisti ottamaan vesinäytteet niistä uimahalleista ja kylpylöistä, joissa tiedettiin potilaan käyneen sairastumista edeltävällä viikolla.
Ensimmäiset näytteet Pieksämäen uimahallista ja Leppävirran Vesileppiksestä haettiin 1.marraskuuta ja toiset näytteet 7. ja 8. joulukuuta. Lopulliset tulokset valmistuivat 14. ja 21. joulukuuta.
Tulokset paljastivat, että molemmissa uimahalleissa legionella-bakteerimäärät vesijärjestelmissä ylittivät raja-arvot. Vesileppiksessä raja-arvot ylittyivät rimaa hipoen, mutta Pieksämäen uimahallissa naisten suihkuhuoneessa arvot ylittyivät yli kolminkertaisesti ja miesten suihkuhuoneessa raja-arvot ylittyivät jopa 15-kertaisesti. Se ylittää ”pikaisen toimenpiteen rajan”.
Vahvistettu tieto uimahallien yleisvaarallisesta bakteerista saatiin yli kolme kuukautta Markkasen sairastumisen jälkeen. Asiasta ei tiedotettu julkisuuteen.
Keski-Savon terveysvalvonnan johtajan Merja Voutilaisen mukaan Pieksämäen uimahalli oli kiinni yhden viikonlopun 17. - 18.12., jolloin vesijärjestelmä desinfioitiin korkealla klooripitoisuudella.
Lisäksi molemmissa uimahalleissa on tehty sekä ensimmäisten että toisten näytteiden jälkeen kuuman käyttöveden lämpötilan nosto, vesijärjestelmien huuhteluita, juoksutusta sekä vesikalusteiden vaihtoja.
Tammikuun aikana molemmista uimahalleista otetaan vielä seurantanäytteet.
”Kammo uimahalleihin jäi”
Lokakuun 21. päivä Anne Markkanen herätettiin teho-osastolla ja hän jaksoi jo hengittää ilman hengityskonetta.
– Olin hyvin heikossa kunnossa ja kaikki lihasvoima oli kadonnut. Päätä en jaksanut kannattaa ja kädet nousivat enintään viisi senttiä. Tunto oli kuitenkin tallella ja ymmärsin, missä olin.
Hänet kotiutettiin marraskuun alussa, mutta hän oli yleisen heikkouden, kipujen ja aivosumun vuoksi työkyvyttömänä viime vuoden loppuun saakka.
– En uskalla mennä enää kylpylään tai uimahalliin. Kammo tästä jäi.
Markkanen palasi maanantaina töihin osa-aikaisesti. Töihinpaluu arvelutti pitkän sairausjakson jälkeen.
– Tuntuu kauhealta, mutta pakko se oli lähteä kokeilemaan kevennetysti, kolme tuntia päivässä, Markkanen sanoo.
Uutista päivitetty 3.1. klo 15.40. Lisättiin tieto, että Pieksämäen uimahallin miesten suihkuhuoneessa legionellabakteerimäärät ylittivät yli 15-kertaisesti sallitun raja-arvon.
