Helsingin ja Uudenmaan alueella ensihoidolla on ollut uudenvuoden yönä kiireistä erityisesti puolestayöstä aamuneljään.
Ilotulitevammoista tuli koko HUSin alueella hätäkeskukseen yhdeksän hälytystä, joista neljä potilasta vaati sairaalahoitoa. Lisänä ovat ne potilaat, jotka ovat hakeutuneet esimerkiksi taksilla silmäklinikalle tai päivystykseen.
Uudenvuoden ilotulitteista on aiheutunut koko maassa ainakin kymmenen silmävammaa. Näistä kuusi potilasta on hoidettu Helsingissä, yksi Tampereella ja yksi Oulussa. Näiden lisäksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettavaksi tuli yksi lievä alaikäisen potilaan silmävamma ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin kahta lievää silmävammaa.
Muut vammat ovat olleet lievempiä, Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) jouduttiin antamaan leikkaushoitoa. Samoin Oulun silmävamma oli tiettävästi vaikeammin hoidettava.
Helsingissä hoidetuista vammautuneista yksi oli alle 15-vuotias tyttö, yksi alle 18-vuotias poika ja loput neljä 20–25 vuoden ikäisiä miehiä. Neljä oli käsitellyt tulitetta ja yksi seurannut tulitusta lähietäisyydeltä, kaikki olivat olleet ilman suojalaseja.
Uudenvuodenyönä hoidettiin neljä lievää ja yksi keskivaikea ruhje-, ruuti- ja palovamma. Kahteen niistä liittyi käsivammoja ja kahdessa epäillään lisäksi kuulovammaa.
– Tilanne voi vielä muuttua iltapäivän aikana, mutta tällä hetkellä määrä on kuusi, sanoo HUS Silmätautien ylilääkäri Tero Kivelä.
Ylilääkäri: Lakia tulisi muuttaa
Ensimmäinen ilotulitteiden aiheuttama silmävammapotilas oli Helsingissä hoidettavana jo toissa päivänä, perjantaina. Tämä vamma oli vaikea.
Nykyisten ilotulitusrajoitusten aikana vuodesta 2010 lähtien pääkaupunkiseudulla on samassa ajassa hoidettu 1–7 potilasta, keskimäärin neljää potilasta.
– Kaikki vammat ovat turhia, aina on ikävä nähdä, että usein nuorillekin henkilöille jää elinikäinen näköhaitta, Kivelä toteaa.
Kivelän mukaan eduskunta voisi lainsäädännöllisesti tehdä asialle enemmän, eikä vain selvittää.
– Tukesin johdolla poliisin, paloviranomaisten, silmälääkäreiden ja vakuutusyhtiöiden kanssa ilotuliteasiaa on perinpohjaisesti selvitetty jo 10 vuoden ajan, joten tähän ei eduskunnan selvitysryhmällä ole kovin paljon lisättävää, Kivelä sanoo.
Kivelä viittaa myös kansalaisaloitteeseen, joka sai tyrmäyksen lokakuussa eduskunnan talousvaliokunnassa. Rajat räiskeelle -kansalaisaloite keräsi yli 65 000 allekirjoitusta.
Hälytyksiä myös liukkaudesta ja päihteistä
Ensihoidolle tuli hälytyksiä myös liukauden aiheuttamista kaatumisista, väkivallasta sekä päihteiden käytöstä.
HUS Akuutti ensihoidon ylilääkäri Markku Kuisman mukaan hälytyksiä tuli normaalia enemmän päihteistä aiheutuneita vakavista alkoholimyrkytyksistä, joita oli myös teini-ikäisillä.
Ensihoitoa kuormitti myös perumattomat ambulanssitilaukset, jos tarve oli poistunut tai oli hakeuduttu omin kyydein tai taksilla hoitoon. Ylilääkäri Kuisman mukaan tällaisia tehtäviä oli useita.
– Näitä tehtäviä oli lukuisia. Hätäkeskukseen ei soitettu tarpeen poistumisesta ja sitten paikalle mentiin turhaan. Pitää ehdottomasti soittaa hätänumeroon uudestaan, jos tarve on poistunut. Tehtävä perutaan, eikä kukaan mene turhaan.
Hoitoyksiköitä on rajallinen määrä, joten niiden tulisi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
– Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan hoidon aloitus voi viivästyä ja voi tulla ongelmia hänen hoitoonsa sen takia, kun apu tulee myöhässä, Kuisma muistuttaa.
HUSin päivystykset ruuhkautuivat uutenavuotena
Uudenvuoden juhlinta näkyi päivystyksissä. HUS-yhtymän päivystyspisteissä on ollut tänä viikonloppuna ruuhkaista. Meilahden yhteispäivystyksen lisäksi potilaita on jonottanut myös Malmilla ja Jorvissa.
– Pisimpään jatkohoitoa jonotetaan Malmilta jopa 60 tuntia ja Meilahdessa 40 tuntia, sanoo HUS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén.
Potilailla on ollut loukkaantumisia ja erilaisia vammoja kaatumisista sekä alkoholin aiheuttamia ongelmia. Lisänä päivystyksissä on ollut influenssa-, tulehdus- ja koronapotilaita.
Erillinen selviämishoitoasema täyttyi, joten poliisi ja ensihoito ohjasivat potilaita päivystykseen.
– Voimakas alkoholin käyttö aiheutti Meilahteen erittäin ruuhkaisen yön, siellä on ollut todella paljon liikaa jouneita selviämässä. Heidän joukossaan paljon yli 16-vuotiaita nuoria, Castrén sanoo.
Castrénin mukaan uutenavuotena oli huomattavasti vilkkaampaa kuin jouluna. Meilahteen oli varattu yksi ylimääräinen lääkäri lisää uudeksivuodeksi, mutta se ei riittänyt.
– Meilahdessa sairaalasta siirrettiin lisähenkilöstöä päivystyksen tueksi, sanoo HUSin hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander.
Vuoden vaihduttua myös Lohjan, Hyvinkään, Porvoon ja Raaseporin päivystykset kuuluvat HUS Akuutin alle.
Helsingissä 265 hälytystehtävää
Pelkästään Helsingin ensihoidolla oli vuodenvaihteessa 265 tehtävällä, kertoo Helsingin pelastuslaitos Twittterissä. Ensihoitopalvelu oli varautunut ylimääräisillä ambulansseilla.
Pelastustehtävien osalta oli hieman tavanomaista uudenvuoden juhlintaa rauhallisempaa. Tehtäviä oli noin 60, joista noin puolet oli tulipaloja. Tulipalot eivät ole aiheuttaneet henkilövahinkoja.
Kansalaistorin uudenvuoden juhlaan osallistui ennakoitua vähemmän väkeä, noin 40 000 henkeä. Aiempia vuosia vaimeampaan osallistumiseen saattoi olla kaksi syytä: huono sää ja ilotulitusten peruuntuminen.
Kansalaistorilla oli tarkoitus olla lasten uudenvuoden tapahtuman päätteeksi ilotulitus kello 18 sekä puoliltaöin suurkonsertin lopuksi pääilotulitus. Molemmat peruttiin voimakkaan ja puuskittaisen tuulen vuoksi uudenvuodenaattona, lauantaina iltapäivällä.
Kello 15.30 Juttua täydennetty päivystyksen ruuhkien osuudella Ulanderin ja Castrénin haastattelujen pohjalta.
