Mäkiviikko jatkuu tiistaina Innsbruckissa. Karsinta suorana TV2:ssa, Areenassa ja Yle-sovelluksessa klo 14.25 alkaen. Suora lähetys keskiviikon kisasta klo 14.25.
Hyppypuvuilla kikkailu on kuumentanut tunteita Keski-Euroopan mäkiviikolla. Norjalainen Dagbladet-lehti hämmästeli (siirryt toiseen palveluun) viikonvaihteessa puolalaisen Piotr Zylan hyppypukua, joka näytti muodostavan haarojen väliin valtaisan ilmapussin.
Zyla kuitenkin läpäisi Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) sääntökontrollin ja sijoittui kuudenneksi uudenvuodenpäivänä hypätyssä Garmisch-Partenkirchenin osakilpailussa. Zyla on kolmantena mäkiviikon kokonaistilanteessa ennen Itävallassa hypättäviä osakilpailuja.
– Olisi väärin sanoa, että Zylan puku on sääntöjen vastainen, koska hän on läpäissyt jokaisen tarkastuksen. Mutta näyttää siltä, että kun hän levittää jalkansa, puku valuu alas. Vastaavasti toiseen suuntaan puku nousee ylös, kommentoi norjalainen olympiavoittaja ja Viaplayn asiantuntija Andreas Stjernen.
Zyla siis läpäisi sääntökontrollin, mutta sen sijaan norjalainen Marius Lindvik hylättiin Garmisch-Partenkirchenissä. Kolme hyppääjää hylättiin jo Garmischin karsintakilpailussa, yksi hylätyistä oli Eetu Nousiainen.
Suomen päävalmentaja: ”Polemiikkia aiempaa vähemmän”
Suomen mäkijoukkueen päävalmentaja Janne Väätäinen sanoo, ettei hyppypukujen ympärillä vello juuri nyt mitään erityisempää kohua.
– Itse koen niin, että polemiikkia on ollut aiempaa vähemmän alkukaudella ja tämän mäkiviikon aikana. Kannattaa muistaa sekin, että asioita yritetään aina pelata mediankin kautta ja lyödä painetta kilpailijoille, Väätäinen huomautti.
Mittaukset purivat siis Suomenkin joukkueeseen, kun Nousiainen hylättiin Garmisch-Partenkirchenin karsintakilpailussa.
– Eetulla oli hiukan liikaa materiaalia vatsan kohdalla. Näen enemmänkin positiivisena asiana, että mekin alamme kolkutella rajoja ja haemme parasta mahdollista myös välineiden puolella. Kun mennään riittävästi limitillä, niin joskus käy noinkin, Väätäinen kertasi.
Anssi Koivurantaa aikoinaan valmentanut Tuomas Virtanen kiinnitti viikonloppuna huomiota Suomen Vilho Palosaaren hyppypukuun.
– On muuten poikkeuksellisen härski mäkipuku Vilho Palosaarella. Miten ihmeessä tuo voi mennä läpi, nykyisin mäkihypystä kirjiottava Virtanen ihmetteli.
Viikonvaihteessa ensimmäiset maailmancup-pisteensä hankkinut Palosaari on ollut päävalmentaja Väätäisen mukaan tiiviissä seurannassa.
– Palosaari on ollut hyvin lyhyen ajan sisään neljä kertaa kontrollissa ja tullut sieltä joka kerta ulos puhtain paperein. Teemme asioita mahdollisimman hyvin ja yritämme pysyä mukana kilpailussa, Väätäinen sanoi.
Hyppypuvuista väännetty jo pitkään
Hyppypuvuista käytävä keskustelu ei ole millään tavalla uutta mäkihypyn maailmassa. Vielä viime talvena yhdistetyn Suomen maajoukkuetta luotsannut Petter Kukkonen otti rajusti yhteen FIS:n kanssa mäkihyppypukujen säännöistä.
Tällä kaudella Yle Urheilun asiantuntijana toimiva Kukkonen on ilahtunut siitä, että yhdistetyssä tilanne on nyt kehittynyt paremmaksi.
– Yhdistetyssä peli on mielestäni tasoittunut selvästi, eikä siellä ole ollut mielestäni mitenkään törkeitä hyppypukuja. Mäkihypyssä on paljonkin epäilyksiä herättäviä pukuja ja näkee ihan selvästi, että ollaan rajoilla, Kukkonen arvioi näkemäänsä.
Parannettavaa riittää, kun paljaalla ihmissimälläkin näkee, että hyppääjien puvuissa on melkoisia eroja.
– Pitäisi olla läpinäkyvä systeemi, johon kaikki voisivat luottaa, Kukkonen paalutti.
”Salaseuratoimintaa suljettujen ovien takana”
Viime kaudella Kansainvälisen hiihtoliiton varustekontrollista vastasi suomalainen Mika Jukkara, mutta hänen pestinsä jäi lyhyeksi.
– Jukkara oli jämäkkä kaveri, joka selvitti ja pureutui siihen toimintakulttuuriin. Mutta oli sääli, että hän lähti sieltä pois vain vuoden jälkeen. Olisi ollut syytä tehdä vähän pidempi jatkumo, Kukkonen sanoi.
Kukkonen näkee, että varusteiden kontrollissa on yhä merkittäviä puutteita, vaikka täksi kaudeksi on tehty sääntömuutoksia.
– Salaseuratoimintaa, kun yksi joukkue kerrallaan testataan suljettujen ovien takana. Kaikki mitat ovat salaisia, vain FIS:n henkilökunta tietää mitat. Läpinäkyvyyttä ei ole siis lainkaan, Kukkonen kuvaili.
– Mittaustulosten tulisi olla julkisia, jotta kaikki joukkueet näkisivät tulokset. Mittauksessa pitäisi olla mukana neutraali osapuoli, siis joku muu kuin FIS:n tai kisajoukkueiden henkilö. Ei ole mitään ulkopuolista organisaatiota, vaan asioista voi valittaa vain FIS:lle. Sehän tarkoittaa sitä, että FIS sitten tutkii omia ongelmiaan.
Kukkosen mukaan urheilijan oikeusturva ei toteudu, koska varsinainen mittaustilannekaan ei ole täysin luotettava.
– Ei se minusta ole kauhean luotettava. Mittauksen tekee ihminen, jonka näkokulma on aina subjektiivinen. Ihminen voi tehdästi helposti mittausvirheitä, toisaalta urheilija pystyy manipuloimaan testitilannetta, Kukkonen taustoitti.
Kukkonen toivoo, että FIS hyödyntäisi parasta teknologiaa, jotta spekuloinneille ei jäisi enää sijaa.
– Kuussa on käyty jo kymmeniä vuosia sitten, mutta ihmisen vartaloa ei kuitenkaan saada mitattua luotettavasti. Tarvittava teknologia olisi olemassa, mutta FIS on selittänyt, että sen kuljettaminen on hankalaa ja kallista. Pitäisi panostaa reilusti siihen, että urheilijat ja joukkueet tuntisivat olevansa samalla viivalla, Kukkonen tähdensi.
