Hyppää sisältöön

Jäälyhdyistään tunnettu kylä kylpee jälleen 1 500 kynttilän valossa, mutta työtä se vaatii

Sotkamon Paakin kylä kunnioittaa tänä vuonna lyhdyillä 30-vuotisen tapahtuman perustajajäseniä.

Hanne Kinnunen,
Arto Loukasmäki

Lyhdyt syttyivät taas loppiaisena Sotkamon Paakin päätien eli Kontiomäentien varteen. Tapahtuman suosion takia kyläläiset ovat tehneet lyhtyturisteille jälleen parkkipaikan kylätalon viereen, josta lähtee kävelyreitti lyhtyalueelle.

30-vuotinen jäälyhtytapahtuma on organisoinnin taidonnäyte. Kylällä on vajaa sata asukasta, mutta jäälyhtyjen loimutessa tapahtumaa varten perustetussa kahviossa kävi viime vuonnakin vajaa tuhat vierasta.

– Ohi ajajia on ainakin kaksinkertainen määrä. Parkkipaikkoja meillä on ollut jo vajaa kymmenen vuotta. Viime vuonna paikat riittivät juuri ja juuri, nyt parkkitilaa on enemmän, kertoo kylällä asuva Marita Kaipainen.

Kartta, jossa näkyy Paakin kylä, Kajaani, Sotkamo ja Kontiomäen kylä.
Paakkina tunnettu Paakinmäen kylä sijaitsee noin 25 kilometrin ajomatkan päässä Sotkamosta ja noin 30 kilometrin päässä Kajaanista. Kuva: Hanne Kinnunen / Yle

Tänä vuonna tapahtumalla on sen järjestäjille erityinen merkitys, sillä halutaan kunnioittaa tapahtuman perustajajäseniä, jotka kuolivat viime vuoden aikana.

– Heille oli tärkeää, että perinne jatkuu.

Alun perin lyhtyjä oli vain vähän, mutta vuosien aikana on siirrytty massatuotantoon. Jos kyläläiset haluavat kuvata taidonnäytteensä ilman ohiajavia autoja, heidän on odotettava puolille öin. Lyhtyjen tuikkeessa tekijätkin saavat palkintonsa.

– Se on sen arvoista!

Näin lyhdyt ilahduttivat vuosi sitten.

Lyhdyt valmistuivat kahdessa pihapiirissä

Kymmeniä tuhansia jäälyhtyjä vuosien varrella valmistaneet Paakin kyläläiset eivät jätä mitään sattuman varaan. Kokemusta lyhtyjen valmistamisesta on niin paljon, että kyläläiset tietävät pienimmätkin yksityiskohdat ”tehdastuotannostaan”.

Viime vuonna lyhtyjä valmistui 1 647, tänä vuonna 1 500 lyhtyä. Näin iso määrä jäälyhtyjä tarkoittaa sitä, että Marita Kaipaisen perheellä on 108 sankoa lyhtyjen valmistusta varten ja hänen naapurillaan 110.

Jäälyhdyt jäätyvät sankoissa, jotka ovat puisten telineiden päällä.
Kaipaisen mukaan paras jäälyhtysanko on perinteisen mallinen eli hieman ylöspäin levenevä. Kuva: Arto Loukasmäki / Yle

Yli sata lyhtyä valmistuu siis yhtä aikaa niitä varta vasten rakennetuilla telineillä ja kaksi perhekuntaa on valmistanut kaikki 1 500 lyhtyä.

– Lyhdyt jäätyvät telineellä nopeammin ja tasaisemmin, koska ne ovat irti maanpinnasta, kertoo Kaipainen.

Jotain on kuitenkin tosin nyt kuin tapahtuman alkuaikoina, jolloin lyhdyt valaisivat kylätietä joulupäivänä.

– Tapahtuma on nyt vakiintunut loppiaiseen. On yhä vaikeampaa ja vaikeampaa on jäädyttää lyhtyjä jouluksi, ilmastonmuutos vaikuttaa.

Jää ei anna odottaa

Pelkästään lämpömittarin seuraaminen ei riitä, myös tuuli vaikuttaa jäätymisnopeuteen, ja se on osattava huomioida. Joskus yöunet jäävät lyhyeksi, jos optimaalinen lyhdyn paksuus muodostuu yöllä.

– Kun jäälyhdyt valmistuvat, ne täytyy purkaa silloin, kun aika on. Muuten menetetään lyhdyt ja ehkä sankotkin, jos odotetaan aamuun, kertoo Pirkko Tolonen.

Aina oikeaa ajankohtaa ei edes tiedä, ja lyhtyyn voi joutua tekemään koeporauksen.

– Jäädytämme lyhdyt tosi paksuiksi, että pystymme kuljettamaan niitä, kertoo Tolonen.

Jäälyhdyt on pakattu kolmeen kerrokseen, joiden välissä on muovit.
Jäälyhtyjen on oltava tarpeeksi paksuja myös pinoamista varten. Kuva: Arto Loukasmäki / Yle

Lyhtyjen säilyttämisessäkin on oma tietotaitonsa.

– Ne täytyy laittaa siten, että ne eivät tartu toisiinsa. Meillä on uusiokäytössä taimitarhan vanhoja muoveja, jota laitetaan lyhtyjen väliin, kertoo Tolonen.

Muut kyläläiset huolehtivat parkkipaikoista, lyhtyjen levittämisestä tien varteen ja kahvion pitämisestä.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 7. tammikuuta klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle