Sodan kannatus venäläisten keskuudessa pysyy korkeana, kertovat mielipidemittaukset. Moni kuitenkin myöntää, että sota Ukrainassa tuntuu omassa kukkarossa ja näkyy lähipiirissä.
Asia selviää kansalaisjärjestö Cronicles Reportin selvityksessä. Cronicles Report on venäläisen aktivistin Aleksei Minjailon aloittama projekti, joka toimii vapaaehtoisten rahoituksen turvin. Järjestö on tehnyt selvityksiä venäläisten sotanäkemyksistä viime helmikuun lopusta lähtien.
Järjestön tuoreimman mielipidemittauksen mukaan 12 prosenttia vastaajista ilmoitti tuntevansa ainakin yhden reserviläisen, joka oli saanut kutsun asepalvelukseen. Lokakuun loppuun mennessä ainakin 17 miljoonaa venäläistä oli kokenut sodan vaikutukset tavalla tai toisella, Cronicles Report arvioi.
Samaan aikaan kolmen mielipidemittauslaitoksen tuloksista selviää, että yhä yli puolet venäläisvastaajista tukee Venäjän sotatoimia Ukrainassa.
Venäläisten tuki sodalle kääntynee kuitenkin laskuun lähitulevaisuudessa, kun yhä useampi kokee sotatoimien vaikutukset elämässään, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Margarita Zavadskaya.
– Venäjän propaganda- ja sotakoneistot toimivat jo äärirajoillaan. Sotaa kannattavien määrä voi hetkellisesti nousta, jos Venäjää onnistaa yksittäisessä hyökkäyksessä. Todennäköisesti sotaa kannattavien määrä kuitenkin laskee sitä mukaan, kun sota pitkittyy.
Mielipidemittaukset kertovat: venäläisten tuki sodalle jatkuu
Levada-tutkimuskeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan 1600:sta vastaajasta 71 prosenttia ilmoitti tukevansa Venäjän asevoimien toimintaa Ukrainassa. Mittaus on joulukuulta. Maaliskuussa luku oli 80 prosenttia.
Valtion omistama Vtsiomin mukaan sodan kannatus on laskenut maaliskuun ja elokuun välillä 73 prosentista 70:ään prosenttiin.
Chronicles Reportin mukaan maaliskuussa sotaa ilmoitti tukevansa 63 prosenttia vastaajista, kun taas syyskuun lopussa sotaa tuki enää 51 prosenttia vastaajista.
Kauaskantoisia tulkintoja näistä luvuista ei kannata tehdä, toteaa Zavadskaya.
Venäjän tilastoja ei voi tulkita samalla tavalla kuin Suomesta saatuja tuloksia.
Syitä on useita.
Zavadskayan mukaan venäläisten kertomia sodan kannatuslukuja voisi verrata siihen, jos suomalaisilta kysyttäisiin ekologisuuden kannatuksesta.
– Moni vastaisi, että pitää sitä tärkeänä, koska ekologisuuden vastustamista pidetään järjettömänä. Venäjällä taas ei ole hyväksyttävää vastata vastustavansa isänmaallisia arvoja.
Tutkija selittää, että demokraattisessa lännessä ei aina ymmärretä, kuinka voimakkaasti autoritaarinen hallintomuoto ja median propagandamonopoli muovaavat ihmisten näkemyksiä Venäjällä.
Ihmiset voivat myös pelätä rehellisen vastauksen antamista.
Tosiasiallisia kannattajia ehkä vähemmän
Sotaa aidosti kannattavien venäläisten määrä saattaa olla huomattavasti pienempi kuin yksittäisen mielipidemittauksen perusteella voisi päätellä.
Zavadskaya sanoo, että venäläisten luottamus sosiologisiin tutkimuslaitoksiin on heikko. Siksi sodan vastustajat eivät kysyttäessä välttämättä halua paljastaa mielipidettään rangaistuksen pelossa.
Sotaa tukevien osuus vastaajista voi korostua myös sen takia, että kannastaan epävarmat turvautuvat todennäköisesti median viralliseen linjaan.
Venäjällä esimerkiksi pääsyä länsimaisen median pariin on rajoitettu voimakkaasti, ja monet muodostavat mielipiteensä ilmiöistä lähinnä valtion tiedotusvälineistä saadun informaation perusteella.
Chronicles Report arvioi, että tosiasiallisesti sotaa kannattaisi ainoastaan noin kolmannes vastaajista.
Moni ilmoittaa tukevansa sotaa, mutta vain murto-osa olisi valmis luovuttamaan rahaa tai osallistumaan sotatoimiin.
Cronicles Reportin mukaan noin kahdeksan prosenttia vastaajista kertoi olevansa valmis luovuttamaan yli kymmenen prosenttia palkastaan armeijan vuoksi. Yli 63 prosenttia vastaajista ilmoitti, etteivät he olisi valmiita luopumaan mistään Venäjän asevoimien hyväksi.
Sohvamilitaristit värittävät tilastoja
Enemmistö sodan kannattajista, noin 70 prosenttia, kuluttaa valtion television propagandaa, selviää Chronicles Reportin ja Levadan mittauksista.
Levadan mielipidemittauksesta käy ilmi, että miehet kannattavat sotaa useammin kuin naiset ja että yli 50-vuotiaat kannattavat sotaa useammin kuin alle 39-vuotiaat.
Conicles Report -järjestön syyskuussa tekemän kyselyn mukaan varakkaat venäläiset ilmoittivat valmiudesta taistella rintamalla kaksi kertaa useammin kuin matala- ja keskituloiset.
Sotatoimia siis kannattavat todennäköisimmin ne, joilla on pienin todennäköisyys joutua rintamalle.
Tämä käy ilmi myös esimerkiksi Yhdysvaltalaisen Institute for the Study of War (ISW) -ajatushautomon raportista. ISW:n mukaan valtiontuista riippumattomat varakkaat kaupungit ovat kutsuneet suhteessa vähemmän reserviläisiä asepalvelukseen kuin köyhät ja pienet kaupungit.
Enemmistö sodan kannattajista on yli 50-vuotiaita. Heitä liikekannallepano ei kosketa, sillä Venäjä kutsuu asepalvelukseen ensisijaisesti alle 35-vuotiaita miehiä.
Tutkija Margarita Zavadskaya arvioi, että niillä venäläisillä, joilla ei ole konkreettista kosketusta sotaan, saattaa olla vahvimmat mielipiteet asiasta. Zavadskaya kutsuu tällaisia henkilöitä ”sohvamilitaristeiksi”.
– He ovat usein sodan äänekkäimpiä kannattajia ja puolustavat sotaa aggressiivisesti esimerkiksi netissä. Näillä ihmisillä ei kuitenkaan ole useinkaan mitään kosketuspintaa sotaan, ei esimerkiksi kutsuntaikäisiä sukulaisia lähipiirissään.
Mielipidemittausten mukaan sodan syy on jäänyt monille venäläisille epäselväksi
Venäjä perustelee sotaa kansalaisille muiden muassa väitetyllä Ukrainan natsihallinnolla, venäläisten syrjinnällä, Nato-uhkalla ja lännen rappiolla.
Cronicles Reportin toukokuussa tekemän mittauksen mukaan sodan kannattajiksi ilmoittautuneista 24 prosenttia ei osannut vastata, miksi Venäjä sotii Ukrainassa.
Zavadskaya uskoo, että Venäjä käyttää kansalaistensa ymmärtämättömyyttä häikäilemättömästi hyväkseen, kuten Afganistanin sotien aikana.
– Tuolloin Venäjä vetosi vahvasti isänmaallisuuden tunteisiin ja nimesi sodassa kaatuneet sotasankareiksi. Vaikka syy sotaan oli monille epäselvä, kansalle syntyi tunne, että nyt ollaan jonkin suuren ja tärkeän äärellä.
Siksi tälläkään hetkellä Venäjällä moni ei usko esimerkiksi Ukrainan väitteisiin 100 000 kaatuneesta venäläissotilaasta, vaan luottaa puolustusministeriön väitteisiin muutamasta tuhannesta kaatuneesta.
– Todellisuuden hyväksyminen voi olla tosi pelottavaa, eikä kukaan haluaisi ajatella, että heidän lapsensa kuolevat turhan takia, Zavadskaya sanoo.
Haluavatko venäläiset rauhaa?
Monille venäläisille sota Ukrainassa vaikuttaisi näyttäytyvän mielipidemittausten perusteella jonkinlaisena valtion ja valtiojohdon projektina, eivätkä kansalaiset näe itseään sodan osapuolena.
Levadan kyselyissä keskimäärin 60 prosenttia vastaajista koki, ettei ole henkilökohtaisesti vastuussa Venäjän harjoittamasta siviilien tappamisesta Ukrainassa.
Chronicles Reportin mukaan moni kuitenkin toivoo rauhaa.
Järjestön kyselyssä selvisi, että sotaa tukevista vastaajista 18 prosenttia ilmoitti kannattavansa rauhanneuvotteluja Ukrainan ja Venäjän välillä. 23 prosenttia sodan tukijoista taas ilmoitti, että heidän kantansa saattaisi muuttua sodanvastaiseksi, jos sota Ukrainassa venyisi.
Vain häviävän pieni vähemmistö, noin kolme prosenttia, uskoi Venäjä voittavan ”natsismin Ukrainassa”.
– Enemmistö venäläisistä ei ole verenhimoisia. Täytyy ymmärtää, että Venäjällä ihmisillä on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elämään, kun taas valtion väkivaltakone on äärimmäisen vahva ja julma, Zavadskaya sanoo.
Tutkija arvioi, että siksi monet venäläiset pahastuvat, kun heitä vaaditaan kaduille vastustamaan Vladimir Putinin sotaa.
