Suomen korkeakouluissa oli vuodenvaihteessa 1 464 ukrainalaista opiskelijaa. Määrä on odotuksia pienempi, sillä monet korkeakoulut ovat tarjonneet sotaa paenneille ukrainalaisille erillistä mahdollisuutta opiskeluun.
– Kokonaismäärä on pienempi mihin on varauduttu, mutta sodan pitkittyessä suurempi osa pakolaisista jäänee maahan, mikä vaikuttaa myös korkeakoulutukseen hakeutuvien määrään. Oletettavaa on, että ukrainalaispakolaisten määrä kääntyy kasvuun talven edetessä, opetusneuvos Maarit Palonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo.
Ukrainalaisista reilut 1 000 suoritti avoimen korkeakoulun opintoja. Kansainvälisessä vaihdossa oli noin 170, erillisopinto-oikeuksilla opiskelevia 118 ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa noin 120.
Täydennystä tutkintoon
Itä-Suomen yliopiston ilmaista erillisopinto-oikeutta on tähän mennessä käyttänyt 20 ukrainalaisopiskelijaa. Yksi suorittaa opintojaan Kuopion kampuksella ja loput Joensuussa.
– Kuopiossa lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutus on vahva, mutta emme voi tarjota sitä, sillä se on kokonaan suomenkielinen, koordinaattori Outi Väyrynen Itä-Suomen yliopiston kansainvälisistä liikkuvuuspalveluista selittää eroa.
Opiskelijoissa on esimerkiksi yhteiskunta-, kauppa- ja oikeustieteiden opiskelijoita, jotka tekevät tutkintoaan Ukrainaan etäyhteyksien avulla. He pyrkivät pääsääntöisesti suorittamaan kursseja, jotka he voisivat lukea osaksi tutkintoaan.
– Osa on valinnut myös täysin omasta alasta eroavia kursseja oman asiantuntijuuden lisäämiseksi.
Solidaarisuuden osoitus
Erillistä opinto-oikeutta tarjottiin maaliskuussa pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Haku oli silloin auki muutaman viikon ajan. Elokuusta asti oikeutta on voinut hakea jatkuvasti.
Hakijoita on Outi Väyrysen mukana ollut odotuksia vähemmän.
– Kun sota käynnistyi, niin tarjosimme opinto-oikeutta hirmuisella kiirellä, sillä ajattelimme, että opinnot keskeytyvät kokonaan. Ukraina kuitenkin haluaa pitää opiskelijoistaan kiinni ja yrittää toteuttaa opintoja verkko-opintoina. Tämä kääntyi enemmän solidaarisuuden osoitukseksi, Väyrynen sanoo.
Myös ukrainalaisten miesten maastapoistumiskielto on karsinut hakijoita.
Erillistä opinto-oikeutta voivat hakea ukrainalaiset tutkinto-opiskelijat, jotka ovat hakeneet tai saaneet oleskeluluvan Suomeen tilapäisen suojelun perusteella. Sillä voi suorittaa yksittäisiä kursseja ja opintokokonaisuuksia, mutta ei tutkintoja.
Kiitosta opinnoille
Opinto-oikeuden saaneet ovat Outi Väyrysen mukaan olleet todella tyytyväisiä opiskeluun Suomessa. Ukrainassa opiskelu perustuu opiskelijoiden mukaan enemmän ulkoa opetteluun ja tiukkaan kuriin.
– Joku oli ihmetellyt, kun suomalainen professori oli täällä vitsaillut luennolla. Se oli hänelle ihan ennenkuulumatonta, Väyrynen sanoo.
Moni opiskelija pohtiikin Väyrysen mukaan kovasti, miten saisi opinnot siirrettyä kokonaan Suomeen. Tutkinto-opiskelijaksi pääseminen edellyttää kuitenkin ukrainalaisilta samaa hakuprosessia kuin muiltakin kansainvälisiltä tai suomalaisilta hakijoilta.
– Jos he ovat loppumetreillä kandin opinnoissaan, niin paras ohje meiltä on se, että tekevät alemman korkeakoulututkinnon valmiiksi Ukrainassa ja sitten hakeutuvat esimerkiksi maisteriopintoihin Suomessa, Väyrynen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 6.1. klo 23 asti.
