Hyppää sisältöön

Tällainen on Ukrainaan matkaava kamiina, joita suomalaiset hitsaavat – kävimme Salon metalliyrityksissä katsomassa niiden valmistamista

Kansanliikkeeksi nousseita kamiinoja valmistetaan nyt salolaisyritysten yhteisponnistuksella. Hyväntekeväisyysyhdistys kokoaa rahoituksen, ja tilauksia on jo lähes 800.

Hitsaaja Joona Rastas kokoaa kamiinoja Metalli Piiroisessa. Kuva ja video: Minna Rosvall / Yle
Minna Rosvall

Teräs taipuu muotoonsa ja hitsipilli säkenöi, kun Salossa syntyy kamiinoita ukrainalaisten avuksi 50–60 kamiinan päivävauhdilla.

Rahoitus hankitaan hyväntekeväisyyskampanjan avulla. Yksi kamiina maksaa 188 euroa, mutta lahjoittaja voi maksaa myös vain osan summasta.

Idea kamiinojen valmistamisesta tuli Omri-hyvänteväisyysyhdistykseltä. Sen toiminnanjohtaja Tapio Warén innostui Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa tehdyistä malleista.

Kamiinat saivat aikaan melkoisen kansanliikkeen Lappeenrannassa, ja joulukuun alussa kerroimme, kuinka kamiinojen rakentaminen on herättänyt valtavaa kiinnostusta ihmisissä ympäri Suomen.

– Kiitos ideasta kuuluu LUTin professori Juha Varikselle. Näin tällaisen kamiinan Ylen artikkelissa ja ajattelin, että saatetaan se yleisön tietoon laajemmin, kertoo Warén.

Salolaisen Metalli Piiroisen toimitusjohtaja Mikko Lietzen kertoo, että hänen yrityksessään oli jo pitkään pohdittu, millaisia tavaroita he voisivat tehdä ja lähettää Ukrainaan.

Kamiinaprojekti alkoi joulukuun puolivälissä. Nyt tilauksia on lähes 800, ja lisää otetaan vastaan.

– Meillä on useampi ihminen muuttanut lomasuunnitelmiaan, että saatiin homma nopeasti käyntiin. Tämä on meille tosi tärkeä projekti, kertoo Lietzen.

OMRI-hyväntekeväisyyskampanjan toiminnanjohtaja Tapio Warén ja Metalli Piiroisen toimitusjohtaja Mikko Lietzen katsovat valmiita Ukrainan kamiinoja.
Tapio Warén (vas.) ja Metalli Piiroisen toimitusjohtaja Mikko Lietzen tutkivat kamiinoiden ominaisuuksia. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Kahden firman yhteistyö sujuu hyvin

Metalliyritys Stremetissä tehdään kamiinojen runko eli palat leikataan. Sitten auto kuljettaa ne vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan Metalli Piiroisen tuotantolaitokseen.

Stremetin tuotantopäällikkö Matias Soini kertoo, että yhteistyö kahden metallifirman kanssa on sujunut hyvin. Yritys on tottunut toimimaan alihankkijoiden kanssa.

Särmääjä Aleksi Hellstén ja tuotantopäällikkö Matias Soini katsovat Ukrainaan menevän kamiinan runkoa Stremetillä.
Särmääjä Aleksi Hellstén (vas.) ja tuotantopäällikkö Matias Soini Stremetillä kamiinoiden teossa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

– Kamiinat tehdään pinnoittamattomasta teräksestä. Se on halpaa, ja kestää kuumuutta. Osia on 15, ja kamiinoita pyöritellään ympäri tehdasta, kertoo Soini.

Soini esittelee laserleikkakusta, jolla teräs saadaan paloiksi.

Särmääjä Aleksi Hellstén ottaa palan käsiinsä ja taittelee sen koneensa avulla kamiinan rungoksi.

OMRI-hyväntekeväisyyskampanjan toiminnanjohtaja Tapio Warén ja Ukrainaan menevä kamiina.
Omri-hyväntekeväisyysyhdistysken Tapio Warén on tyytyväinen Ukrainaan lähteviin kamiinoihin. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Hitsaus tehdään toisessa firmassa

Hitsaaja Joona Rastas on keskittynyt työhönsä Metalli Piiroisella. Hitsauksen jälkeen hän tarkastaa kamiinan huolellisesti.

Toimitusjohtaja Mikko Lietzen esittelee lopputulosta Tapio Warénille, joka näkee valmiit kamiinat ensimmäistä kertaa.

– Tässä voi tosiaan keitellä ruokaa. Se on monipuolinen laite. Ehkä testaamme henkilöstön kanssa, miten makkara paistuu tuossa.

Kaksikko kokeilee myös kamiinan painoa. Se painaa 35 kiloa. Yksi ihminen voi suhteellisen helposti siirtää tai kuljettaa sitä.

– Se on tosi särmästi tehty. Olen itsekin rakentaja. Kaikki osat sopivat hienosti toisiinsa. Olen vaikuttunut, kertoo Warén.

Metalli Piiroisilla toivotaan vielä paljon tilauksia. Ensimmäinen yli sadan kamiinan lasti lähtee kohti Ukrainaa tammikuun 12. päivä.

Piirroskuva kamiinasta, jollaisia lähetetään Ukrainaan. Puukamiinoilla voidaan sekä lämmittää kotia että valmistaa ruokaa.
Puukamiina on noin toimistotuolin korkuinen ja kokoinen. Kuva: LUT-yliopisto

Voit keskustella aiheesta torstaihin 5. tammikuuta 2023 kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle