Jos norjalaisen Blastr-sijoitusyhtiön hanke etenee investointipäätökseen asti, Inkoon terästehtaan rakentajat tulisivat pääosin ulkomailta.
Näin arvioivat työvoima-alan ammattilaiset. Tehtaalla tarvitaan paitsi vety- ja teräsosaajia myös paljon rakentajia ja energia-alan taitajia.
Mutta esimerkiksi metallityöntekijöitä tai asentajia ei löydy riittävästi Suomesta.
– Rakentamisaikaisen työvoiman saatavuus ei ole ongelma, esimerkiksi Kemin biotuotetehtaalla on työntekijöitä ympäri Euroopan aina Turkista ja kauempaakin asti, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo.
Rakennus- ja teknologia-alan ammatti-ihmiset vähentyvät, kun kansa Suomessa ikääntyy.
– Poistuvat ikäluokat näistä ammateista ovat nyt todella suuria. Tulevina vuosina joudumme laskemaan komennusmiesten ja liikkuvien työntekijöiden varaan.
Kunhan vain Inkoon ”monttu aloitetaan joskus”, Suomesta löytyy Harjuniemen mukaan kykyä ja osaamista saada kaikki valmiiksi aikataulussa.
– Ei tehtaan ylös nouseminen olisi työvoiman puutteesta kiinni, se ei ole ollenkaan kriittisin tekijä tässä, Harjuniemi sanoo.
Harjuniemi suhtautuu epäilevästi ylipäänsä koko hankkeen toteutumiseen.
– Himpun verran kannattaa epäilevämmin suhtautua kuin esimerkiksi ministeri [elinkeinoministeri Mika Lintilä, kesk] tähän hommaan.
Olkiluodossa pääosa ulkomaalaisia
Yrityspalvelujen palvelupäällikkö Varpu Siivonen Uudenmaan TE-toimistosta kertoo, että rakennusalan työntekijöistä, työnjohdosta ja insinööreistä on pulaa, ja on ollut jo pidempään.
Hän arvelee, että jos Inkoon tehdashanke toteutuu, sinne haetaan väkeä paitsi pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta myös laajalti muista maakunnista ja ulkomaita myöten.
– Valkokauluspuoli on todennäköisesti enemmän kotimaista, mutta kyllä tässä lähdetään hakemaan sekä rakentajia että työntekijöitä todella laajalla haulla. Varmasti kansainväliseen rekrytointiin joudutaan menemään kuten monella alalla nykyään on väistämätöntä, koska työvoimaa ei Suomesta välttämättä löydy.
Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen kertookin, että Inkoo valikoitui sijaintipaikaksi juuri muuta maata helpomman rekrytoinnin vuoksi.
Ulkomailta saadaan Inkooseen helpommin kansainvälistä väkeä töihin kuin pohjoisempana saataisiin.
Katso videolta miten Wittusen selittää Inkoon sijainnin merkitystä terästehtaalle:
Esimerkiksi Virosta ja muista Baltian maista saapuneita työskentelee pääkaupunkiseudun rakennustyömailla jo nyt runsaasti.
– Voisin kuvitella, että Viro on yksi kohdemaita, joista tavoitellaan, koska Helsingistä pääsee Suomenlahden yli niin kätevästi.
Pitkään rakennettu Olkiluodon kolmosydinvoimala antaa osviittaa ulkomaisen työvoiman käytöstä. Työmaa oli aikoinaan Suomen suurin yksittäinen rakennustyömaa.
Kolmosreaktorin työmaavahvuus oli enimmillään 4 500 ihmistä vuosina 2010–2011.
Noin kolmasosa heistä oli suomalaisia ja kaksi kolmasosaa ulkomaalaisia. Samanaikaisesti työmaalla työskenteli jopa 50 eri kansalaisuutta.
Insinöörejä riittää
Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo, ettei Inkoon tehdashanke kaadu ainakaan insinööripulaan.
– Uudellamaalla on kaikkiaan yli 30 000 insinööriä, joten varmasti pystytään toteuttamaan hanke. Insinööreistä se ei jää kiinni: Uudellamaalla on valitettavan paljon insinöörejä työttömänäkin, runsaat 1 200. Työttömyysaste oli marraskuussa 3,7 prosenttia.
Jatkossakin insinöörejä riittää työmarkkinoille. Salon mukaan nettokasvu on nyt 2 000 insinööriä vuodessa, ja kokonaismäärä kasvaa ainakin seuraavat 15 vuotta.
Tarvitaan valtavat muutostyöt
Blastr-sijoitusyhtiöllä on kova työ vakuuttaa kansainväliset sijoittajat hankkeen kannattavuudesta ja kilpailukyvystä.
Blastrilla ei ole vielä laisinkaan omaa tuotantoa. Nyt suunnitellut investoinnit vaativat isot rahoitusjärjestelyt ja valtavia muutostöitä Inkoon infrastruktuuriin.
Kun samalla talous luisuu taantumaan, hankkeen tulevaisuutta on vaikea ennustaa, sanoo OP:n teräsalaa seuraava analyytikko Carlo Gyllingin.
Gyllingin mielestä aikataulutus onkin ”erittäin optimistinen”.
Hän ottaa esimerkiksi Blastrin tehtaan sähkönkulutuksen. Suunnitelmien mukaan tehdas kuluttaisi noin kuusi terawattituntia vuodessa, mikä esimerkiksi vuonna 2021 vastasi noin seitsemää prosenttia koko Suomen sähkökulutuksesta.
– Energiansaannin varmistaminen terästuotannossa ja etenkin fossiilivapaan teräksen tuotannossa on erittäin kriittinen osa, joka vaatii myös massiivisen energiainfrastruktuurin rakentamista teollisuusalueen ympäristöön, Gylling toteaa.
Myös Suomen sähkönsiirtoon ja -tuotantoon vaadittaisiin hänen mukaansa huomattavia lisäinvestointeja.
Juttua korjattu 5.1. klo 10.14. Poistettu kuvatekstistä lause ”Metsä Groupin tehtaan rakensivat pääosin ulkomaalaiset.” Ulkomaalaisten määrä on vaihdellut Kemissä eri rakennusvaiheissa, ja suomalaisten osuus on ollut Metsä Groupin mukaan koko hankkeen aikana 70 prosenttia.
Herättääkö Blastrin suunnitelma ajatuksia? Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een asti.
Aiheesta lisää: