Suomen turnaus jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa päättyi pettymykseen. Nuoret Leijonat jäi ensimmäistä kertaa mitalipelien ulkopuolelle vuoden 2018 jälkeen.
Kisojen yhteydessä puhuttiin paljon Suomen pelaajamateriaalista – oliko Nuorilla Leijonilla tarpeeksi hyvät pelaajat menestykseen MM-kisoissa?
Suomen joukkue ei vilissyt NHL:n ykköskierroksen varauksia. Suomella oli mukana vain kaksi ykköskierroksen varausta, kun Ruotsilla niitä oli kuusi.
Aivan terävimmän kärjen osalta Suomella on ollut viime vuosina tilastollisesti vähemmän varattuja pelaajia kuin aiemmin. Vuonna 2020 Anton Lundell (s. 2001) varattiin ykköskierroksella, mutta vuonna 2002 syntyneiden ikäuokasta ei varattu yhtään pelaajaa.
Myös 2021 oli Suomelle ”nollavuosi”.
Viime kesänä Joakim Kemell ja Brad Lambert varattiin ykköskierroksella, mutta kumpikaan ei yltänyt kymmenen parhaan joukkoon.
NHL Central Scoutingin Euroopan pääkykyjenetsijä ja Ässien urheilujohtaja Janne Vuorinen sanoo, että Suomi on ollut huippuyksilöiden osalta viime vuosina pienessä suvantovaiheessa 2010-luvun loppupuolen tykitykseen verrattuna.
– Kahteen edelliseen draftiin on tullut kaksi ykköskierroksen varausta ja paras sijoitus on 17, kun edeltävinä kausina oli lukuisia top 10 -varauksia eli lahjakkuuden osalta ihan maailman huippupelaajia, Vuorinen sanoo.
Tulevana kesänä HIFK-hyökkääjä Kasper Halttunen sekä Ässät-hyökkääjä Lenni Hämeenaho voidaan huutaa ykköskierroksella. Tämä tarkoittaa, että Suomi saa maksimissaan yhteensä neljä ykkösvarausta neljästä ikäluokasta (02–05), joista yksikään ei ole kuitenkaan kymmenen kärjessä.
– Kyllä vähän olisin huolissaan sen suhteen, että tuottaako meidän järjestelmä ihan maailman huippupelaajia.
Vuorisen mukaan Suomen ikäluokat ovat tällä hetkellä hieman tasapaksuja, joista 2005 käy esimerkkinä.
– 2006-ikäluokassa on muutama erittäin potentiaalinen kärkipelaaja, mutta toivottavaa toki olisi, että taustalta kasvaisi lisää kansainvälisen tason kärkipelaajia. Tarvitsemme lisää laajuutta ratkaisurintamalle, Vuorinen jatkaa.
Seattle Krakenin Euroopan kykyjenetsijä Sasu Hovin mukaan Suomen tilanne pelaajatuotannossa on ollut viime vuosina ok-tasolla. Hänen mukaansa keskitason pelaajan taso on korkea.
– Sen takia Suomella on aina mahdollisuudet pärjätä kisoissa. Tietenkin huippuyksilöiden kehittymisessä pitää muistaa, että Suomi on aika pieni maa ja täältä niitä ei aina lyödä. Tulee vuosia, jolloin kärkikavereita ei ole.
Pitkän uran pelaajatarkkailijana ja urheilujohtajana tehnyt Jukka Holtari muistuttaa, ettei keskustelu pelaajista ole uusi asia. Hän muistaa kirkkaasti Erkka Westerlundin järjestämän Suomi-kiekon tulevaisuusseminaarin Vierumäellä vuonna 2009.
Tuolloin Holtari luennoi yli 200 kuulijalle NHL-varausten vähäisestä määrästä ja laadusta. Tilanne oli huolestuttava.
Westerlund teki seminaarista raportin. Sen mukaan Suomi-kiekon ensisijaiseksi kehityskohteeksi nousi yksilön kehittäminen: painopisteinä pelirohkeus, pelitaito ja fyysiset ominaisuudet.
Seminaarista on puhuttu mediassa Suomi-kiekon käännekohtana. Holtari suhtautuu tähän yhtä maltilla kuin yksittäisiin heikompiin vuosiin NHL-varausten osalta.
– Pidemmällä perspektiivillä ailahtelu kuuluu luontevasti asiaan. Uskon, että yksi kolme minuuttia ottelun lopussa tärvää suomalaista pelaajakehitystä yhtä vähän kuin yksi palaveri vuonna 2009 pelastaa suomalaista jääkiekkoa. Hyvä, että asioita otetaan esiin, Holtari sanoo.
Suomi oli MM-puolivälierässä Ruotsia vastaan johtoasemassa vielä kolme minuuttia ennen loppua. Jos johtoasema olisi pitänyt, tällä hetkellä puhuttaisiin mitalimahdollisuuksista, eikä Suomi-kiekon pelaajatuotannosta.
Miltä tulevat ikäluokat näyttävät?
Holtari muistuttaa, että myös muissa maissa vuodet ovat erilaisia. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi Ruotsi saanee ykköskierroksen varauksia ensi kesänä kolmesta viiteen kappaletta.
– En ole huolissani. Aaltoliikettä on ollut mennen tullen ja aina tulee olemaan jatkossakin. Aalto tuntuu olevan pikkuisen meitä edeltävässä ajassa ja saattaa olla, että parina seuraavanakin vuonna tulee pieni nousu ja lasku. Aika sitten näyttää.
Vuoden 2024 varaustilaisuuden osalta Suomen superlupaus Aron Kiviharjua on povattu kärkipäähän ja myös Konsta Heleniusta ensimmäiselle kierrokselle. Kiviharju ja Helenius ovat syntyneet vuonna 2006.
Suomen alle 16-vuotiaiden maajoukkue eli 2007 syntyneiden ikäluokka on jo pelannut kansainvälisillä kentillä kahdessa turnauksessa. Holtari kävi katsomassa Suomen otteluita Ruotsia vastaan Oulussa.
Suomi voitti yhden ja hävisi kaksi ottelua. Yhteismaalit kirjattiin Ruotsille 15–6.
– 2007-syntyneiden ikäluokka ei tehnyt supervaikutusta, mutta he pelaavatkin ensimmäisiä maajoukkuetapahtumiaan. Se oli varmasti Suomen pelaajillekin hyvin silmiä avaava, kun pelin vaade tuplaantui.
Yksi keino pelaajien kehittämiseen on nuorten SM-sarjan supistaminen. Tänä vuonna alkusarjassa oli 24 joukkuetta. Vaikka ensi vuonna joukkueita on neljä vähemmän, on alkusarja eittämättä suuri Suomen kokoiseen maahan.
– Tiivistäisin sarjaa, jotta saataisiin kovalaatuisia pelejä aikaiseksi, Sasu Hovi sanoo.
Hovi pitää myös Mestistä hyvänä sarjana nuorille lupauksille. Hän näkee, että pelaajia olisi hyvä päästää Mestikseen kehittymään, vaikka seurat ovat hänen mukaansa halunneetkin kehittää alle 20-vuotiaiden joukkueita ja niiden arkea.
– Se on tärkeää, että arkityö pysyy hyvänä, mutta helposti lähdetään siihen, että nuorten pelisysteemi on samanlainen kuin liigassa ja se karsii yksilöiden vapauksia. Sitä kautta myös huippuyksilöt tylsistyvät.
– Siksi päästäisin heitä enemmän Mestis-peleihin, erityylisiin valmennuksiin ja pelisysteemeihin. Näkisin sen kehittävän yksilöä.
Huotari näkee, että Suomi-kiekossa on keksitty aina konstit kehittyä. Hän on luottavainen, että niin tapahtuu jatkossakin.
– Liigan on pitänyt tuhoutua jo 73 kertaa ja maajoukkueen toiminnan on pitänyt olla sitä sun tätä. Aina ne ovat löytäneet tavat selviytyä alati muuttuvassa kilpailuympäristössä.