Aulis Hinkkanen, 84, asettuu istumaan ruokapöytänsä ääreen. Pöydälle on nostettu kartonkirasioissa päivän lämmin ateria: savuporokeitto ja salaattia.
Etelä-Karjalassa Rautjärven Simpeleellä yksin asuva Hinkkanen on tilannut lämpimän ruuan kotiintoimitettuna jo useiden vuosien ajan.
– Joskus aikaisemmin valmistin ruuat itse. Sitten tulin siihen tulokseen, että koska vanhemmalla iällä tarvitsee monipuolisemman ruuan, näin pääsee helpommalla.
Hinkkanen kertoo myös arvostavansa lähiruokaa. Siksi hän päätyi tilaamaan ruuat kunnallisen ateriapalvelun sijaan paikalliselta yrittäjältä.
– Tämä myös muistuttaa enempi kotiruokaa, Hinkkanen tuumaa.
Hinkkaselle ruoka tuodaan lämpimänä. Suuri osa kunnan vanhuksista saa ateriatoimitukset kuitenkin nykyään kylmänä.
Simpeleläinen kahvila- ja pitopalveluyrittäjä Mirja Vaittinen kertoo, että häneltä on viime vuoden marraskuusta lähtien kyselty entistä enemmän, mahtuuko hänelle uusia ateriapalveluasiakkaita. Syynä on hänen mukaansa kunnallisen ateriapalvelun muuttuminen.
Myös naapurikunta Parikkalan ateriapalveluyrittäjä kertoo, että muutos on jo näkynyt asiakasmäärissä. Moni tahtoo ruokansa mieluiten läheltä ja lämpimänä.
Kotona asuvat lämmittävät ruuat itse
Ennen vuodenvaihdetta vanhusten ateriapalveluruuat valmistettiin useissa kunnissa kuntien omissa aluekeittiöissä kunnan omien työntekijöiden voimin. Hyvinvointialueiden aloittaessa vuodenvaihteessa kaikki muuttui.
Hyvinvointialueita säätelevän lain mukaan hyvinvointialueet eivät saa ostaa tukipalveluja, kuten ruokia tai siivousta, suoraan kunnilta.
Yksi vaihtoehto ruokapalvelujen järjestämiseksi on kuntien ja hyvinvointialueen yhteisen yhtiön perustaminen. Tähän päädyttiin Etelä-Karjalassakin, hyvinvointialueen ja kuntien päätöksellä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue ostaa ateriapalvelun Saimaan tukipalvelu oy:ltä, josta se itse omistaa noin 30 prosenttia. Muut omistajat ovat Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sekä Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat.
Saimaan tukipalvelulla ei ole omia keittiöitä esimerkiksi Etelä-Karjalan pohjoisosissa Rautjärvellä tai Parikkalassa. Siksi ruuat tehdään useiden kymmenien kilometrien päässä Imatran keskuskeittiöllä.
Pitkien välimatkojen takia ruuat toimitetaan jääkaappikylminä neljä kertaa viikossa. Ruokien kuljetuksista vastaa Posti.
– Meitä sitovat tosi tiukasti omavalvonta ja lainsäädäntö. Jäähdytys takaa sen, että kylmäketju säilyy, eikä mikrobiologista vaaraa synny, kertoo ruoka- ja puhtauspalvelujen palvelujohtaja Elina Särmälä Saimaan tukipalveluista.
Särmälän mukaan laitoksiin toimitettavat ruuat lämmitetään kohteissa monitoimivaunuissa. Kotona asuvien asiakkaiden ruokien lämmitys jää asiakkaalle itselleen tai esimerkiksi kotihoidolle.
Kastikkeesta on tehtävä löysempää
Saimaan tukipalvelulle tuli noin 250 uutta asiakasta. Uudistus on vaatinut hurjasti yksityiskohtaista suunnittelua.
– Emme voi valmistaa samaa ruokaa kuin lämpimänä, vaan jäähdytys täytyy ottaa huomioon jo reseptiikassa, ettei ruuan maku tai ulkonäkö kärsi. Esimerkiksi kastikkeen pitää jäädä vähän löysemmäksi kuin tavallisesti, Elina Särmälä sanoo.
Lisäksi Saimaan tukipalveluiden on pitänyt hankkia laitteita, joilla ruuat lämmitetään kohteissa, ja laitteiden käyttöä on pitänyt opettaa. Paineita aiheuttaa myös se, että vanhusten ruuat valmistetaan pitkälti käsityönä.
– Vanhuksilla on paljon erikoisruokavalioita, ja heille tehdään usein rakennemuunneltua ruokaa, eli sitä esimerkiksi soseutetaan, Saimaan tukipalveluiden Elina Särmälä kertoo.
Vaikka lakimuutos oli tiedossa, sen käytännön valmisteluun jäi Särmälän mukaan liian vähän aikaa.
– Meillä oli vain noin puoli vuotta aikaa suunnitella, mikä on vähän tällaiseen valtavaan muutokseen. Eikä kiire ole vieläkään ohi, koska nyt vasta päästiin käytäntöön ja näemme, mikä toimii ja mikä ei.
Ennakkoluulot leviävät somessa
Muutos on herättänyt ihmetystä ja huolta pikkukuntien asukkaissa. Närää on noussut esimerkiksi ruuan laadusta ja siitä, löytääkö ruoka aina perille.
Sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa, keskustelu aiheesta on käynyt kiivaana. Ennakkoluulot ovat kantautuneet myös palvelujohtaja Elina Särmälän korviin. Hänen mukaansa yksittäiset asiakkaat ovat irtisanoneet palvelun.
– On hyvin inhimillistä, että halutaan paikallista ruokaa. Meillä kuitenkin ihmiset sitä ruokaa tekevät, ja kaikki erityisruokavaliot otetaan huomioon.
Asiakkaiden lisäksi paikalliset yrittäjät ovat olleet nyreissään, vaikka uudistus voi osittain lisätä heidän asiakasmääriään.
Yrittäjä Mirja Vaittinen on pahoillaan, ettei yrittäjyyttä huomioitu muutoksessa.
– Olisihan meiltä yrittäjiltä voinut kysyä tarjouksia vastaavista palveluista, mutta taaskaan ei kysytty. Olen jo vuosia sanonut, että yksityiset yrittäjät pitäisi huomioida, sillä me työllistämme ihmisiä täällä pienillä paikkakunnilla. Sillä tavoin palvelut myös säilyisivät täällä jatkossa, eivätkä keskittyisi liikaa suuriin kaupunkeihin.
Myös maakunnan yrittäjäjärjestö on huolissaan siitä, että ruokapalvelut on nyt hankittu ilman kilpailutusta.
– Yritysten näkökulmasta huolestuttaa, koska kilpailuasetelma kärsii. Asiakaspalautteen vaikutus jää ilman kilpailua monesti huomiotta, ja pysyykö palvelun laatu korkealla, pohtii Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Marko Hanhisuanto.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 10. tammikuuta kello 23 asti.