Hyppää sisältöön

Moni vanhempi tekee somessa virheen, joka voi ajaa oikeuteen asti – näin Jenna Ahonen, 31, välttää ansan

Monet vanhemmat julkaisevat avoimesti kuvia tai jopa arkaluontoisia tietoja lapsestaan. Professorin mukaan vanhemmat eivät aina toimi lapsen edun mukaisesti. Siksi asiasta pitäisi säätää myös laissa.

Jenna Ahonen käy ennen jokaista julkaisua tarkkaan läpi, mitä jakaa lapsestaan someen.
Tanja Kröger

Kuopiolainen Jenna Ahonen, 31, palasi joulukuussa vanhempainvapaalta töihin Rautavaaran kunnan hallintojohtajaksi. Hän on 11 kuukauden ikäisen vauvan äiti.

Nämä tiedot näkyvät hänen julkisella @jennajuuliaeveliina Instagram-tilillään. Poikaan liittyviä kuvapostauksia siellä on yhteensä seitsemän. Lisäksi hän julkaisee myös stooreja.

Jouluna hän julkaisi perhekuvan, jossa vauvan kasvojen kohdalla luki Merry Christmas. Lapsen kasvot eivät näy kuvissa.

– Mietin tarkkaan, mitä sinne laitan. Julkaisut liittyvät myös minuun äitinä. En kerro esimerkiksi sitä, miten lapseni hoito järjestetään.

Jenna Ahonen istuu lattialla yhdessä lapsensa kanssa joka leikkii leluilla.
– En ole vielä törmännyt siihen, että somejulkaisuista olisi tullut jotakin haittaa, kertoo Jenna Ahonen. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Jenna Ahonen on yksi niistä 156 vanhemmasta, jotka kertoivat Ylelle, julkaisevatko he lapsestaan kuvia tai muita tietoja someen. Reilu 100 kertoi, että he julkaisevat lapsestaan kuvia. Osa jakoi myös muita tietoja:

Julkaisen terveystietoja, kuten onko flunssaa, onko sattunut tapaturma ja kysyn vinkkejä esimerkiksi ihosairauden hoitoon. Äiti

Esimerkiksi esikoisen epilepsiasta olen julkaissut jopa aika karuja sairaalakuvia ja sanallisia kuvauksia kohtauksista. Samoin yhden lapsen kotikoulutaivalta jaan paljonkin. Äiti

Kyllähän sitä tulee julkaistua. Nepsy-juttuja, ummetuksesta ja perus sairastamisesta. Äiti

Esimerkiksi vauvan itkuisuuteen liittyen voin antaa vertaistukea vanhemmuus tai vauvaryhmissä. Äiti

Vanhempi ei omista lapsensa yksityisyyttä

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professorin Suvianna Hakalehdon mukaan monet vanhemmat saattavat ajatella, että heillä on vapaasti oikeus julkaista kuvia, kertomuksia tai yksityisyyteen kuuluvia asioita täysin rajoittamattomalle yleisölle.

– Vanhempi ei omista lapsensa yksityisyyttä. Lapsen yksityiselämään liittyvän tiedon julkaisemisessa ilman lapsen lupaa on kyse lapselle kuuluvaan perus- ja ihmisoikeuteen puuttumisesta.

Somejakaminen on Suomessa vienyt jopa oikeuteen asti. Suomessa korkein oikeus katsoi vuonna 2018 antamassaan päätöksessä, että erittäin arkaluonteisten, lähtökohtaisesti salassa pidettävien tietojen paljastamisesta videolla Youtubessa (siirryt toiseen palveluun) laajalle yleisölle kajosi syvälle lasten yksityisyyteen.

– Korkein oikeus totesi, että lasten edun huomioon ottamista koskeva periaate on selvä. Näin ollen vanhemman oli täytynyt pitää varsin todennäköisenä, ettei hän lasten huoltajanakaan saanut rajoituksetta julkaista lapsiaan koskevia tietoja.

Lapsioikeuden professori Suvianna Hakalehto henkilökuvassa pehmolelujen keskellä.
Oikeustieteen professori Suvianna Hakalehto muistuttaa lapsilla olevan yhtä laajan yksityisyydensuojan kuin puolisolla ja ystävilläsi. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Lapsenhuoltolakia uudistettiin vuonna 2019. Hakalehdon mukaan siihen ei kuitenkaan lapsioikeustutkijoiden lausunnoista huolimatta tullut mainintaa vanhempien velvollisuudesta toimia lapsen edun mukaisesti. Velvoite sisältyy jo YK:n lapsenoikeuksien sopimukseen.

Toistaiseksi ei ole sääntelyä lapsen suojaamiseksi heidän vanhempiensa toiminnalta sosiaalisessa mediassa.

– Ihmettelen tätä kyllä kovasti. Sitä pidetään niin itsestäänselvänä, että vanhempien pitää toimia lapsen edun mukaisesti. En katso, että se on vanhemmilla yleisesti tiedossa, vaan toki lapsen edun huomioiminen pitäisi lukea lainsäädännössä. Tästä on epäselvyyttä ja sen takia siitä voisi olla perusteltua säätää myös lain tasolla.

Osa haluaa suojella lapsen yksityisyyttä

Se tiedetään, että sosiaalinen media tuo mukanaan paljon hyvää ja se näkyi myös Ylelle vastanneiden vanhempien kokemuksissa:

Voin kertoa arjestamme ystäville ja sukulaisille. Muilta saadut reaktiot ja kommentit tuovat paljon iloa yksinäiseen päivään. Äiti

Olen tehnyt 8-vuotiaalle pojalle oman Youtube-tilin. Näin minä kontrolloin mitä hän laittaa nettiin. Samalla hän saa oppia tulevaisuuteen ja Suomeen. Isä

Osa Ylelle vastanneista vanhemmista kuitenkin tiedosti lapsen yksityisyyden:

Vanhempien kuuluu suojella lapsiaan ja lasten yksityisyyttä. Lapset eivät ymmärrä mitä pahaa sosiaalinen media voi aiheuttaa. Edes kaikki aikuiset eivät ymmärrä sosiaalisen median pahuuksia. Isä

Oma filtteri lasten kuvien julkaisuun on huomattavasti tiukentunut vuosien varrella, kun tietoisuuteni kuvien julkaisun riskeistä on kasvanut. Äiti

Jaoin paljon kuvia siihen asti, kunnes lapsi täytti vuoden. Sen jälkeen en kokenut enää mukavaksi, sillä noin vuoden iässä on vauvapyöreys kadonnut ja pieni näyttää enemmän ja enemmän omalta itseltään. Äiti

Kysy lapsen mielipidettä

Professori Suvianna Hakalehdon mukaan vanhemman on hyvä miettiä, millä alustalla vanhemmat julkaisevat kuvia lapsestaan, jos kokee julkaisemisen olevan lapsen edun mukaista. Julkaisun kohderyhmän voi rajata, jolloin tiedot eivät näy koko maailmalle.

Jenna Ahonen kertoo omasta sosiaalisen median päivittämisestä.
– Jokainen vanhempi on vastuussa siitä, että tekee niitä asioita, mitkä on omalle lapselle tai huollettavalle hyviä ja lapsen edun mukaisia. Etenkin arkaluontoisia terveystietoja ei välttämättä sinne kannattaisi laittaa, sanoo Jenna Ahonen. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Vain erittäin harvoin on lapsen edun mukaista julkaista hänestä henkilötietoja, terveydentilaan liittyviä tietoja tai muitakaan tietoja, joiden julkaisuun lapsi voisi myöhemmin suhtautua kielteisesti.

Lapsenhuoltolaki velvoittaa vanhemman keskustelemaan lapsen kanssa ennen kuin hän tekee päätöksiä lapseen liittyen.

– Itse pelkään, että valitettavasti aikuisilla on tapana kysyä lapselta mielipidettä lähinnä kun ne sopivat aikuisten agendaan. Lapsen näkemys tulee aina ottaa huomioon, Hakalehto sanoo.

Vanhemmille pitäisi hänen mukaansa lisäksi puhua sosiaalisesta mediasta jo neuvolassa.

Lähikaupassa tulee kiusallinen olo lapsen puolesta

Jenna Ahonen sanoo, että keskustelua sosiaalisesta mediasta voisi olla vanhemmille enemmänkin.

– Ajattelen, että se voisi olla hyvä herättely vanhemmille. Jos tulee siihen tulokseen, että haluaa julkaista paljonkin tietoa lapsestaan, niin se on sitten vanhemman oma ratkaisu, mutta etenkin haittapuolista kannattaisi enemmän puhua.

Jenna Ahonen pitelee käsissään puhelinta ja vieressä hänellä on lapsi.
Jenna Ahonen on sosiaalisen median kautta vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Some on myös viihdettä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Osa Ylelle vastanneista vanhemmista katuu lapsestaan julkaisemiaan kuvia tai tietoja:

Joitain kuvia olen poistanutkin jälkikäteen. En halua, että niistä tulisi esimerkiksi mahdollista materiaalia lasten kiusaamiseen. Äiti

Nyt jälkikäteen hävettää muutamat jutut, mitä vuosia sitten kirjoittelin. Olen poistanut kaikista FB-ryhmistä omat julkaisut. Äiti

Haittaa. Yhtenä syynä siihen, että lapsi lopetti harrastamisen lienee ollut aikuisten kuvien jakaminen ja kuvaaminen, mikä toi lisäpaineita lapselle. Äiti

Lapsen vanhemmat suuttuivat minulle ja välimme melkein katkesivat. Mummo

Eräs äiti pitää hämmentävänä sitä, että tietää puolitutun lapsesta pitkäaikaissairauksista lähtien:

Kun näen lapsen esimerkiksi lähikaupassa, tulee kiusallinen olo hänen puolestaan. Eihän se lapsi näe minusta päälle päin, että tiedän hänestä niin paljon. Lapsi ei tunne minua edes ulkonäöltä tai nimeltä. Äiti

Mitä ajatuksia uutinen herätti? Voit keskustella aiheesta 13.1. klo 23 asti.

Suosittelemme sinulle