Mikkelin kaupungintalon länsipäädyssä sijaitseva työhuone on isompi, kuin mikä Janne Kinnusella oli hänen työskennellessään kaupunginjohtajana 6 000 asukkaan Viitasaarella.
– On tämä pikkuisen isompi kuin Viitasaarella. On hienoa taidetta ja sijainti on strategisesti torin kulmalla, ei voi valittaa, Kinnunen naureskelee.
Mikkeli on Kinnuselle toistaiseksi melko vieras kaupunki. Hänen mielestään Mikkelissä on suuren kaupungin tuntua: hyvät yhteydet rautatietä ja maanteitä pitkin, valtion maakuntakeskukseen sijoittamia virastoja.
Kinnunen on tutustunut Kalevankankaan liikunta- ja tapahtumakeskuksesta sekä Metsäsairilaan rakentuvaan vesiosaamiskeskukseen.
– Ennakkokäsityksiä vilkkaampaa on myös elinvoimapuolella. Olen ilokseni saanut huomata, että tällaista on.
”Kaupunginjohtajan työ on ongelmanratkaisua”
Mikkelissä elinvoimahankkeet jäävät helposti kaupungin taloudellisten ongelmien varjoon.
Alijäämiä on kertynyt viime vuosina monta kymmentä miljoonaa, ja viime viikolla Etelä-Savon käräjäoikeus määräsi Mikkelin maksamaan 6,5 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia Mikkelin jätevedenpuhdistamon pääurakan laittoman purusta.
Kinnunen suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti. Katse on suunnattava eteenpäin, kohti parempaa tulevaisuutta.
– Tässä ammatissa törmää monenlaisiin haasteisiin. Kaupunginjohtajan työ on ongelmanratkaisua, niistä selviämistä ja eteenpäin menemistä.
Kinnusen mukaan Mikkeli ilmoittaa käräjäoikeudelle olevansa tyytymätön päätökseen. Näin kaupunki saa 30 vuorokautta aikaa hakea hovioikeudelta valituslupaa ja perehtyä laajaan oikeudenkäyntimateriaaliin.
– Sitten mietitään, että millaisia johtopäätöksiä ja toimenpiteitä siitä aiheutuu. Tällä hetkellä on vielä varhaista sanoa, että millaisia lopullisia toimenpiteitä se kaupungilta aiheuttaa.
Kinnunen on toiselta koulutukseltaan oikeustieteiden maisteri, mikä auttanee häntä jätevedenpuhdistamo-oikeudenkäyntiin perehtymisessä.
Viitasaari myi oman vesi- ja energiayhtiönsä
Alijäämien kattamiseksi Mikkelin on todennäköisesti myytävä Etelä-Savon Energian osakkeita. Kaupungin säästöohjelma tai miljoonatuloutukset eivät riitä.
Kinnunen suhtautuu myyntiaikeisiin myönteisesti.
– Tässä tilanteessa en näe kovin montaa muuta varteenotettavaa vaihtoehtoa kuin viedä omaisuuden myynnin valmistelua vahvasti eteenpäin. Sen jälkeen pääsemme keskittymään kaupungin kannalta olennaisiin kysymyksiin, eli ihmisten peruspalveluiden järjestämiseen ja elinvoiman edellytysten rakentamiseen.
Viitasaari myi energia- ja vesiyhtiönsä Wiitaseudun energian kokonaisuudessaan Jyväskylän Energialle vuonna 2018. Nykyisin yhtiö on nimeltään Alva. Kinnusen mielestä ratkaisu oli onnistunut.
– Se ei ole näkynyt asiakkaiden arjessa sen kummempina muutoksina kuin aiemminkaan. Osakeyhtiö tuottaa ihmisille vettä ja lämpöä aikaisempaa luotettavammalla tavalla.
Entä kustannustaso, onko se noussut kuluttajalle?
– Varmasti kaikilla tuon alan yhtiöillä kustannustasoa on jouduttu viime aikoina nostamaan, mutta ei sitä ole nostettu kohtuuttomasti. Mielestäni yhtiöllä on Viitasaarella pääsääntöisesti tyytyväisiä asiakkaita.
Kinnusen ryhmäyttämisajatukset kielivät kasvatustieteilijän koulutuksesta
Mikkelin edellinen kaupunginjohtaja Timo Halonen joutui eroamaan päätöksentekijöiden toiveesta viime keväänä. Kulisseissa oli jupistu pitkään siitä, että johtajuus puuttuu.
Janne Kinnunen aikoo tehdä johtamistyötään samaan tapaan kuin aiemminkin: Kaupunginjohtaja kantaa kokonaisvastuun, mutta delegoi tehtäviä omille työkavereilleen ja alaisilleen. Myös luottamushenkilöiden myötävaikutusta tarvitaan.
– Ei minulla ole ihmeellisiä hokkus pokkus -konsteja. Uskon yhteistyöhön ja hyvään yhteisen tekemisen henkeen.
Mikkelin päätöksentekoa on rasittanut päättäjien välinen kiistely. Kinnunen toivoo, että hän pystyisi omalla toiminnallaan lisäämään avoimuutta ja heijastamaan Mikkelille tärkeitä arvoja, kuten oikeudenmukaisuutta.
Mutta millaiset mahdollisuudet kaupunginjohtajalla on vaikuttaa päätöksenteon ilmapiiriin?
Kinnusen mukaan korona-aika on vaikeuttanut luottamushenkilöiden keskinäistä ryhmäytymistä kaikkialla, joten ryhmädynamiikan parantamiseen kannattaa panostaa etenkin alkuvaiheessa.
– Jonkinlaisen yhteisen prosessin kautta meille tärkeiden asioiden kirkastamista ja niistä keskustelua, ja ehkä jotain ryhmädynamiikkaan liittyviä asioita voidaan tehdä.
Keinovalikoimasta huomaa, että Kinnunen on ensimmäiseltä koulutukseltaan kasvatustieteilijä.
– Kasvatustieteessä ja ihmisten johtamisessa on tärkeää, että ryhmä on ryhmäytynyt. Eri ihmisillä on erilaisia vahvuuksia, joista kaikista voi olla hyötyä yhteisen päämäärän kannalta. Pitää olla yhteisiä pelisääntöjä ja toisten arvostamista.
– Voi olla, ettei kasvatustieteilijän taustasta ole mitään haittaa tässä tapauksessa. Monesti myös asiat täytyy osata esittää ja niistä keskustella mukana olevan kuulijan näkökulmasta. Toivotaan, että siinä onnistutaan.