Hyppää sisältöön

USA:ssa ryhdyttiin hamstraamaan aseita ja ammuksia, nyt Norjassa pelätään ampumahiihdon kuolemaa – suomalaispomo: ”Tuntuu vähän kummalliselta”

Norjan ampumahiihdossa nousi esiin ”tuplakriisi”. Suomen Ampumahiihtoliiton toiminnanjohtaja Tapio Pukki kertoi, ettei Suomessa ole vastaavaan törmätty ja norjalaisten puheet hieman ihmetyttävät.

Johannes Thingnes Bö.
Norjan Johannes Thingnes Bö johtaa ampumahiihdon miesten maailmancupia. Hän on tällä kaudella voittanut maailmancupin henkilökohtaisista kisoista 5/8. Kuva: All Over Press
Mika Halonen

Ampumahiihdon maailmancup jatkuu torstaina naisten pikamatkalla Pokljukassa. Suora lähetys TV2:ssa, Areenassa ja Yle-sovelluksessa klo 15.15.

Norjassa viritellään ampumahiihdon kriisiä. Askerilaisen ampumahiihtoseuran välinepäällikkö Tormod Rangnes avautui Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle, että Norjan ampumahiihdossa on ”tuplakriisi”, ainakin mitä tulee lajin harrastajiin ja kilpailun leveyteen.

Viimeisen kahdeksan vuoden aikana harrastajamäärä on pudonnut 30 prosenttia. Tällä hetkellä Norjassa on 1 213 ampumahiihtäjää, jolla on lajin lisenssi.

Toinen, akuutti kriisi, on ”ammuskriisi”. Norjalaisseurat eivät saa riittävästi ampumatarvikkeita. NRK:n mukaan on jopa väläytelty ideaa, että ampumisen sijaan harrastajat yrittäisivät heittää kiviä maalitauluihin.

– Hieman pelkään, että tämä saa lajin kuolemaan, Rangnes latasi.

Rangnesin mukaan tavarantoimittajilla on vaikeuksia toimittaa patruunoita. Norjan suurin ammusten toimittaja on ABS Shooting. Yrityksen johtaja Mads Lysevold kertoi, että kyse on ammusten valmistajien ongelmista.

– Saimme eilen ammuserän, joka oli kaksi kuukautta myöhässä. Sitten saimme vain puolet tilaamistamme harjoitusammuksista, joten kaikki, mitä meillä on, on loppuunmyyty, Lysevold kertoi NRK:lle.

Suurin pula on harjoituksissa käytettävistä patruunoista.

Ingrid Landmark Tandrevold.
Ingrid Landmark Tandrevold on naisten maailmancupissa parhaana norjalaisena viidentenä. Maajoukkueurheilijoilta ammukset tuskin loppuvat, vaan kyse on enemmänkin harrastajatason ongelmasta NRK:n jutun perusteella. Kuva: All Over Press

Lysevoldin mukaan ongelmien syy on moninainen. Hänen mukaansa korona-aika toi omat ongelmansa. Lysevoldin mukaan myös meneillään oleva Ukrainan sota verottaa raaka-aineita, ruutia ja lyijyä.

Lisäksi Lysevoldin mukaan yksi ongelma ampumahiihdon kannalta liittyy Yhdysvaltain tiukentuviin aselakeihin, joita Yhdysvaltain senaatti hyväksyi kesällä. Alkuvuodesta Yhdysvalloissa tapahtui joukkoampumisia muun muassa kauppaliikkeessä New Yorkissa ja koulussa Texasissa.

Nyt Yhdysvalloissa hamstrataan ammuksia, sanoo asiantuntija

Kun aselakeja tiukennetaan, johtaa se yhdysvaltalaisten haluun hamstrata ampumatarvikkeita, kertovat asiantuntijat NRK:lle.

– Aseiden ja ampumatarvikkeiden myynti kiihtyy, kun USA:ssa on presidentti demokraattipuolueesta sekä ampumatragedioiden jälkeen. Syynä on se, että ihmiset odottavat silloin tiukempia aselakeja, selittää asiantuntija, norjalainen apulaisprofessori Hilmar Mjelde.

Mjelde selitti, että aseiden ja ampumatarvikkeiden myynti kiihtyy yleisesti kriisiaikoina. Hänen mukaansa poliittinen ahdistus ja lisääntynyt rikollisuus kiihdyttivät koronan aikana asekauppaa. Koronapandemian aikana ammusten myynti kasvoi rajusti, mikä nosti hintoja.

Myös Norjassa patruunoiden hinnannousu on pantu merkille. Seuratyöntekijä Rangnesin mukaan norjalaisseurat ovat tilanteessa, jossa he eivät tiedä, kauanko ampumahiihtoharrastuksen tarjoaminen on mahdollista, ellei patruunoita saada nopeasti lisää.

Rangnes on huolissaan ampumaurheilusta yleisesti. Hän huomauttaa, että uusien harrastajien rekrytoiminen ei onnistu, jos he eivät pääse kokeilemaan ammuntaa, sillä kuivaharjoittelu ja laser-aseet eivät vastaa lajin todellisia olosuhteita.

– Tämä on typerää sekä ampumahiihtäjien että urheiluampujien kannalta. He käyttävät samaa kaliiperia ja kamppailevat saman asian kanssa. Tämä tappaa kahden lajin rekrytoinnin heti koronan jälkeen, ABS Shootingin Lysevold voivotteli.

Suomalaispomo ihmetteli Norjan haasteita

Suomen Ampumahiihtoliiton toiminnanjohtaja Tapio Pukki kertoo, että Suomessa harrastajamäärät olivat lievässä nousussa ennen koronaa, mutta sitten tuli pieni pudotus.

Nyt tavoitteena on, että lisenssiharrastajamäärä saataisiin nostettua takaisin lukemiin 750–800. Ennen koronaa huippulukema oli noin 750 ampumahiihdon harrastajaa. Yleisesti ottaen suunta seuroissa on hyvä, Pukki lisää.

Pukin mukaan Suomessa ei ole ollut panoksista minkäänlaista pulaa Norjan tapaan. Suomessa niin liitto kuin suurin osa seuroista käyttää Lapua-merkkisiä tuotteita. Yrityksen edustaja on sanonut Pukin mukaan, että tavaraa kyllä riittää.

– Meillä ei ole ollut vastaavaa haastetta. Jotenkin tuntuu vähän kummalliselta, miten sitten Norjassa olisi niin eri tilanne.

Myöskään suurta hintojen nousua ei ole Suomessa vielä ainakaan pantu merkille.

– En ole tuossa mittakaavassa (kuin Norjasta kerrotaan) ainakaan huomannut. Tällaista yleistä hinnannousua, joka nousee kaikkialla esiin, Pukki pohtii.

Ampumahiihtoliiton toiminnanjohtaja Tapio Pukki kommentoi Suomen harrastajamääriä ja vastaa, onko Suomessa havaittu samanlaisia materiaaliongelmia kuin Norjassa.
Mari Eder.
Mari Eder on maailmancupissa kahdeksan kisan jälkeen paras suomalainen, sijalla 14. Kuva: All Over Press

1923 perustettu Lapuan patruunatehdas kuuluu nykyisin pohjoismaiseen Nammo-konserniin. Nammo-konserni on nettisivustonsa mukaan yksi maailman johtavista ammusten toimittajista. Sillä on lähes 30 toimipaikkaa ja toimisto 11 eri maassa, pääkonttori on Norjan Raufossissa.

Nammo-konserni kertoo edustavansa ammusten, rakettimoottorien, räjähteiden ja pyrotekniikan asiantuntijayritysten ja -laitosten ryhmittymää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Tässä tapauksessa Lapua tarkoittaakin tuotemerkkiä tai brändiä. Lapua-merkkisiä pienoiskivääripatruunoita, joita ampumahiihtäjät käyttävät, valmistetaan Saksan Schönebeckissä. Se on Nammo-konsernin vanhin, vuodesta 1832 toiminut tehdas.

– Lapua on pitkään olemassa ollut merkki, jolla on tehtaita eri puolilla. He ovat varmasti markkinajohtaja ampumahiihtopanoksissa maailmanlaajuisesti, Pukki tiivistää.

Pukki kertoo, että käytännössä kaikki suomalaiset maajoukkueurheilijat käyttävät Anschütz Fortner -merkkisiä pienoiskivääreitä. Seuroissakin se on ykkösmerkki, vaikka kattaus onkin hieman laajempi, koska käytössä voi olla vanhempia aseita.

Myös urheiluaseita valmistavan Anschützin toimipaikka sijaitsee Saksassa, Ulmissa. Myös Suomessa valmistettuja aseita, kuten Sako-merkkisiä, on edelleen käytössä, mutta ne ovat selvästi vanhempia, Pukki kertoo.

Tavallisille harrastajille ja maajoukkueen kärkiurheilijoille hankittavat aseet eivät käytännössä eroa millään tavalla. Erot syntyvät käytössä.

– Urheilija, joka tekee aseesta itselleen työkalua, muokkaa asetta mieleisekseen, puuosia esimerkiksi. Siitä tulee juuri omaan käteen ja kroppaan sopiva.

Myös harrastajatasolla ampumahiihtäjillä on yleensä henkilökohtainen ase. Seuroilla on jonkin verran yhteiskäyttöön hankittuja aseita, jotta aloittelijat pääsevät vauhtiin.

Suosittelemme sinulle