Hyppää sisältöön

Moni pienpanimo lopetti viime vuonna eikä tästä keväästä odoteta valoisampaa tulevaisuutta

Oluentekeminen innostaa yhä uusia yrittäjiä, mutta viime aikoina moni pienpanimo on joutunut laittamaan lapun luukulle.

Pienpanimolupia on tällä hetkellä myönnetty vajaat 140, mutta kaikki panimot eivät enää ole toiminnassa ja uusia konkursseja ennustetaan tulevan alkuvuoden aikana. Viime vuonna uusia panimoita tuli listaan parisenkymmentä.

Tällaiseksi panimoksi luokitellaan yritys, joka valmistaa vuosittain alle 15 miljoonaa litraa olutta. Tuotantomäärästä riippuu, kuinka suuren huojennuksen valmisteverosta panimo saa. Pienpanimot valmistavat vuosittain yhteensä noin 22 miljoonaa litraa olutta, kertoo Pienpanimoliitto (siirryt toiseen palveluun).

Pieniä oluentekijöitä on kurittanut viime vuosina koronapandemia, joka sulki ravintoloita. Moni pienpanimo sai tuotteensa myyntiin juuri olutravintoloiden kautta. Kun tämä väylä meni tukkoon, niin kaupan hyllylle oluita ei kovin helposti saanut eikä suoramyynnistä ole ollut suurta apua.

Nyt panimoita uhkaa lisäksi kustannusten nousu. Oluenvalmistus vaatii runsaasti energiaa, joten sähkölaskuissa näkyy tuntuva nousu. Myös raaka-aineet eli maltaat, humalat ja hiivat ovat kallistuneet viime aikoina.

Porilaisen Beer Hunters -panimon Mika Tuhkanen laskeskelee, että viime heinäkuusta raaka-aineet ovat nousseet pitkälti toistakymmentä prosenttia. Kustannusten nousu iskee hänen mukaan pahiten juuri pieniin valmistajiin. Isommilla on puskuria enemmän.

Panimomestari Eemeli Tuhkanen keskustelee isänsä Mika Tuhkasen kanssa oluttrendeistä. Kuva: Markku Sandell / Yle

Hän kuuluu niihin harvoihin pienpanimo-oluiden tekijöihin, jotka ovat pysyneet alalla 1990-luvulta saakka. Tuhkasen panimo valmistaa noin 200 000 litraa olutta vuodessa.

– Isoja pienpanimoita on kolme ja ne valmistavat yhteensä yli 15 miljoonaa litraa. Skaala on erittäin iso. Siellä on sellaisia, jotka tekevät kymmeniä tai melkein tuhansia litroja vuodessa. Kustannusten nousu on pienimmille superhankalaa ja aloittelevilla kassa on usein aika ohut, Mika Tuhkanen pohtii.

Isojen pienpanimoiden Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ja Nokian Panimon tuotanto kattaa valtaosan pienpanimo-oluiden vuosittaisesta litramäärästä.

Konkursseja ja tuotannonkeskeytyksiä

Ehkä eniten huomiota saanut pienpanimokonkurssi nähtiin viime vuonna, kun Pyynikin käsityöläispanimo lopetti. Palkitut oluet eivät auttaneet talouden oikaisussa. Kitkuttelu oli jatkunut useamman vuoden ja osakeannit seurasivat toisiaan.

Pyynikin käsityöläispanimon maailmanvalloitus päättyi konkurssiin. Kuva: Antti Eintola / Yle

Nyt tuhannet sijoittajat menettivät rahansa. Yle Uutiset kertoi konkurssista syyskuussa 2022.

Joulun alla mäntsäläläinen Panimo Kiiski ilmoitti lopettavansa. Kuusi vuotta toiminut panimo kaatui kustannusten nousuun ja asiakkaiden varovaisuuteen.

Pasi Kiiskinen kommentoi joulukuussa lopettamista Yrittäjät-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) näin: Sähkölaskut ovat viisinkertaistuneet viime kesästä. Vuodenvaihteen jälkeen se alkaisi kuormittaa meitä toden teolla. Ilmalämpöpumput alkavat huutaa hoosiannaa. Panimon toiminnassa tarvittavat laitteet eivät sähkölaskua laske.

Panimoyrittäjä kritisoi myös vähittäiskaupan katteita, kun oluentekijälle jää lopulta vähän käteen. Taustalla on myös epäonnistunut pullotuslinjan investointi ja maksullisten panimovierailujen hyytyminen.

”Viime vuosi oli ihan yhtä helvettiä”

Virolahtelainen Takatalo&Tompuri-panimon Mikko Suur-Uskin kommentti panimoyrittäjän viime vuodesta kertoo karua kieltään. Kukaan ei pysynyt kasvaneiden kustannusten perässä, vaikka panimo käyttää oluissaan oman tilan viljoja ja toimitilat ovat omat.

Raaka-aineiden ja energian hinnannousu aiheutti sen, että päivittäistavarakauppaan toimitettiin olutta tappiolla. Hinta oli pitänyt määritellä puoli vuotta etukäteen ja inflaatio laukkasi.

– Nyt vuodenvaihteessa esimerkiksi tyhjän pullon ostohinta nousi kahdessa kuukaudessa 38 prosenttia. Mikä on älytöntä, kun vähittäiskauppa on sellaista senttipeliä, Mikko Suur-Uski sanoo.

Säästöjä syntyi kun mies teki kahdeksan kuukautta kahden ihmisen työt. Tilalle avattu ravintola sai myös hyvän vastaanoton ja suoramyynnissä kate on moninkertainen. Tämä auttoi positiivisen tuloksen tekemisessä.

Takatalo&Tompurin oluet ovat saaneet hyviä arvioita ja Savubock valittiin Suomen parhaaksi viime vuonna.

Tästä talvesta Suur-Uski ennustaa vaikeaa pienpanimoalalle. Hän epäilee, että moni yritys kaatuu konkurssiin.

– Olisihan se hienoa, jos ihmiset lopettaisivat oluttilaukset Saksasta ja oluen rahtaamisen Virosta. Ostaisivat kotimaista ja jättäisivät verot Suomeen.

Viime vuosina moni pienpanimo on lopettanut toimintansa. Porilainen Beer Hunters on tehnyt olutta 1990-luvulta saakka. Kuva: Markku Sandell / Yle

Porilaisen Mika Tuhkasen mukaan alalla on jo nyt niin paljon toimijoita, että vaihtuvuutta syntyy senkin vuoksi. Osa vanhoista tekijöistä lopettaa, mutta uusia tulee tilalle.

Kotikaupungissaan Tuhkanen on huomannut alan muutokset. Vielä pari vuotta sitten Porissa toimi neljä pienpanimoa, nyt kolme on lopettanut. Viimeisenä niistä Ruosniemen panimo ajautui konkurssiin viime vuonna. Myös Pienpanimoliiton puheenjohtajana toimineen Kasper Toroskan Rocking Bear Brewers kaatui viime keväänä.

Oma ravintola on ollut Mika Tuhkasen mukaan tukijalka, jonka varaan on voinut laskea vaikeina aikoina. Beer Hunters on alusta alkaen ulkoistanut oluidensa jakelun ja myynnin. Tuotteita on myös saatu Alkon valikoimiin pidemmäksi aikaa.

Kuluttajalle on tarjolla nykyään runsas olutvalikoima, mutta pienpanimoiden saama kate jää usein pieneksi. Kuva: Silja Viitala / Yle

Vähittäiskaupan oluthyllylle pääseminen on tietysti monelle panimolle iso hyppäys. Tuotteet pitää kuitenkin hinnoitella puoli vuotta etukäteen eikä kustannusten nousua saa kovin helposti lisättyä tuotteiden hintaan myöhemmin.

Ravintolat ottavat myös nyt vähemmän oluita myyntiin, koska kuluttajien varovaisuus vähentää ravintolassa käymistä. Inflaatio ja kallistuvat elinkustannukset leikkaavat kulutusta ja kalliimmat pienpanimo-oluet saattavat helpommin jäädä hyllyyn.

Maan toiseksi pienin panimo

Oman ravintolan olutmyyntiin nojaa myös Ilkka Joukasen tuore pienpanimo Naantalissa. Noin 60 litran keitossa valmistuu chilillä terävöitetty kaakaostout. Vierrettä hämmentäessään Joukanen arvioi, että Valviralta tulee näinä päivinä virallinen pienpanimolupa Glenpipe Brewersille.

– Valviran tarkastaja sanoi meille, ettei tämä ole Suomen pienin panimo. Hän tietää yhden vielä pienemmän, Joukanen huikkaa sekoitellessaan jäähtyvää vierrettä.

Ilkka Joukanen sekoittelee jäähtyvää olutvierrettä ja odottelee Valviralta pienpanimolupaa jo tammikuussa. Kuva: Markku Sandell / Yle

Panimon laitteet on koottu vähän sieltä ja täältä. Oluenteko on enemmän asteittain kiihtynyt harrastus eikä Joukanen tähtää maailmanvalloitukseen. Omaa makumaailmaa miellyttäviä oluita tehdään oman ravintolan hanoihin ja ehkä pieniä tilauseriä.

– Ei ole isoja investointeja eikä palkkakuluja, kunhan nyt tehdään oluita, Joukanen toteaa.

Suurin volyymi tulee ravintolassa isojen panimoiden oluista, mutta pienpanimoiden tuotteille on oma harrastajakuntansa hinnasta riippumatta.

– Olemme erikoistuneet Mallaskukossa isoon olutvalikoimaan ja toki myynnin runko tulee kotimaisesta peruslagerista. Paljon meillä käy alan harrastajiakin ja aina halutaan kokeilla jotain uutta eli kyllä pienpanimoiden tuotteet kiinnostavat.

Tammikuu on panimoille ja ravintoloille yleensä hiljaista aikaa. Kevät näyttää, miten kannattavuuden rajoilla toimivat pienpanimot selviävät vai tuleeko konkurssien sarjaan uusia numeroita. Talouslukujen perusteella pienimmät panimot eivät useinkaan ole kannattavia.

Mika Tuhkanen muistelee kollegansa kommenttia.

– Yksi kollega joskus sanoi, että tapa saada iso pienpanimo, on aloittaa isosti. Luulen, että se on hyvä muistisääntö. Ei tässä hirveästi miljonäärejä ole.

Suomessa valmistetaan vuodessa kaikkiaan noin 400 miljoonaa litraa olutta. Pienpanimoiden osuus siitä on runsaat 20 miljoonaa litraa.

Suosittelemme sinulle