Moni suomalainen ei ole vielä herännyt kevään eduskuntavaaleihin, vaikka niihin on enää kolme kuukautta aikaa.
Tähän johtopäätökseen voi päätyä, kun kuuntelee ihmisten mietteitä kipakassa pakkassäässä Helsingin Kalasatamassa. Moni arpoo vielä sitä, mitä puoluetta tai ketä ehdokasta äänestää vaaleissa.
– En ole kyllä vielä yhtään miettinyt. Vielä on kuitenkin kolme kuukautta aikaa, että ehtiihän tässä vielä miettiä, sanoo Markus Sintonen.
– Aion kyllä äänestää, mutta en vielä tiedä, mitä puoluetta tai ketä. Olen kuitenkin miettinyt itselleni ensisijaisia teemoja, sanoo puolestaan Anna Louhelainen.
Samaan aikaan kun moni vasta on havahtumassa huhtikuun alussa pidettäviin eduskuntavaaleihin, poliitikot ja politiikan intoilijat tarkkailevat erilaisia kyselytuloksia puolueiden ja hallituspohjien kannatuksesta.
Ylen torstaina julkaistussa mittauksessa kärjessä tapahtui muutoksia, kun perussuomalaiset kiilasi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi ohi SDP:n. Kärjessä pysyi selvällä erolla yhä kokoomus.
Yle kävi läpi kannatusmittauksen tausta-aineistoa selvittääkseen, ketkä kannattavat eri puolueita. Tuloksista piirtyi tuttuja tunnusmerkkejä eri kannattajaryhmistä.
Naiset äänestäisivät SDP:tä, miehet kokoomusta
Puolueiden kannattajakuntien sukupuolijakauma näyttää noudattavan samoja linjoja kuin aiemmissa tutkimuksissa.
Jos naiset saisivat päättää, suurin puolue Suomessa olisi SDP. Toisena tulisi kokoomus ja kolmanneksi nousisi niukalla marginaalilla keskusta, joka ohittaisi vihreät.
Toki virhemarginaali on tämänkaltaisessa otoksessa suurempi, koska mittaustulos perustuu pienempään vastaajajoukkoon.
Miesten keskuudessa suurin puolue puolestaan olisi kokoomus, jonka kantaan kiilaisi pienellä erolla perussuomalaiset. Perussuomalaiset on yhä miesvoittoinen puolue, vaikka tuorein kannatusnousu perustui lähes yksinomaan kasvaneeseen tukeen naisäänestäjien joukossa.
Kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi miesten joukossa nousi SDP.
– Kannattajaprofiilit ovat aika vakiintuneita puolueilla. Poikkeuksena tietysti on se, jos puolueen kannatus kasvaa nopeasti, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo.
Yksi esimerkki tästä on vihreät, jonka kannatus kävi Ylen mittauksissa parhaimmillaan lähes 18 prosentissa vuonna 2018. Tuolloin myös puolueen kannattajien profiili oli nykyistä moninaisempi.
Vihreiden kannatus nousi muun muassa Lapissa tasatahtiin valtakunnallisen kannatuksen kanssa, vaikka perinteisesti vaalipiiri on ollut vaikea puolueelle.
Perussuomalaisia yhdistävät asiat ja arvot
Perussuomalaiset muodostaa puolueista poikkeuksen siinä mielessä, että se saa kannatusta hyvin monenlaisilta ammattiryhmiltä ja ikäluokilta.
Puoluetta kannatetaan tasaisesti eri ikäluokissa paitsi 65–79-vuotiaissa, jossa suosio tippuu useilla prosenttiyksiköillä verrattuna muihin ikäryhmiin.
Ammattiryhmistä eniten kannatusta puolueelle tulee työttömiltä, työntekijöiltä ja yrittäjiltä. Puolueiden äänestäjiä tutkinut Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund sanoo, että perussuomalaisten kannattajia yhdistävät ennen kaikkea arvot ja asiakysymykset, eikä niinkään oman ryhmän etujen ajaminen.
– Perussuomalaisissa tulevat erilaiset arvot ja asenteet esiin. Heidän kannattajakuntansa on jonkin verran oikealla, mutta ei niin paljon kuin kokoomuksen, keskustan ja RKP:n äänestäjät. He ovat arvokonservatiiveja ja suhtautuminen maahanmuuttoon on nuivaa, Grönlund sanoo.
Samalla perussuomalaisten kannattajat korostavat kriittistä suhtautumista Euroopan unioniin.
Kannattajat jakaantuvat ammattiryhmittäin
Muiden puolueiden osalta jako eri ammattiryhmiin noudattelee perinteisiä jakolinjoja. Kokoomus kerää ison osan kannatuksestaan yrittäjien, ylempien toimihenkilöiden, asiantuntijoiden, eläkeläisten ja työpaikoillaan johtavissa asemissa olevien joukosta.
SDP:tä puolestaan äänestäisivät erityisesti eläkeläiset, työttömät ja työntekijät. Puolue on kuitenkin viimeisen mittauksen mukaan menettänyt asemansa johtavana työväenpuolueena.
– Suurimman työväenpuolueen titteli on vaihdellut perussuomalaisten ja SDP:n välillä 2010-luvulta alkaen. Kesästä 2019 alkaen perussuomalaiset on ollut Suomen suurin työväenpuolue meidän mittauksissamme, Taloustutkimuksen Turja sanoo.
Perussuomalaiset menetti otettaan työväestöstä, kun puolue eli hajaannuksen aikaa. Perussuomalaiset kuitenkin onnistui palauttamaan työväestön ja muiden kannattajaryhmien uskon puolueeseen ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja.
Viimeisessä Ylen mittauksessa keskusta on noussut jälleen maanviljelijöiden parissa suosituimmaksi puolueeksi. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos puolue haluaa kisata pääministeripuolueen paikasta jatkossa.
– Jos puolue olisi pelkästään maataloustuottajien puolue, niin kannatus olisi varmasti kristillisdemokraattien luokkaa. Keskusta on profiloitunut maakuntien puolueeksi, mutta puoluetta haastavat kokoomus ja perussuomalaiset, professori Grönlund sanoo.
Hieman alle kolme prosenttia sanoi kannattavansa kristillisdemokraatteja torstaina julkaistussa mittauksessa.
Perussuomalaiset ja vihreät toistensa vastakohtia
Perussuomalaisten ja vihreiden kannattajat eroavat toisistaan monessa kohtaa, eikä kannattajien koulutustaso tee tässä asiassa poikkeusta.
Kokoomus ja vihreät saavat eniten kannatusta yliopisto- ja korkeakoulutettujen parissa. Eniten suosiota perus- tai kansakoulun suorittaneiden joukossa keräävät perussuomalaiset, SDP ja keskusta.
Ammatti- ja kauppakoulun suorittaneet puolestaan antavat tukensa voittopuolisesti perussuomalaisille ja SDP:lle.
– Erot liittyvät siihen, että puolueet ovat syntyneet aikanaan yhteiskuntaluokkien pohjalta, Grönlund sanoo.
SDP on vasemmistopuolueena saanut perinteisesti työväestöltä ääniä, mikä on tietysti ollut yhteydessä muita matalampaan koulutustasoon. Kokoomusta ovat puolestaan äänestäneet kaupunkien koulutetut ihmiset.
– Ihmiset eivät myöskään ole täysin epäitsekkäitä. Koulutustason myötä tulotaso nousee, ja silloin verotuksen progressio ei ole yhtä miellyttävä, Grönlund sanoo.
Kokoomuksen yksi vaalilupauksista onkin tuloverojen laskeminen kaikissa tuloluokissa ensi hallituskaudella.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä lauantaihin 7.1.2022 kello 23 asti.
Korjattu 6.1.2023 kello 16.59: Vaihdettu otsikon lopusta sana peilikuva vastakohdiksi.
