Hyppää sisältöön

Suljettuun Kaipolan tehtaaseen muutti kierrätysfirma, jonka piti tuoda alueelle töitä – polttikin jätettä luvatta ja sai lupavirastot riitoihin

Kaipola Recycling Oy vikuroi kaksi kuukautta ennen kuin totteli lupavalvojaa ja keskeytti jätteen polton. Lupavalvoja ja luvan antaja ratkovat tulkintaeroja yhtiön tilanteesta oikeudessa.

Outi Parikka

Jämsän Kaipolan entisen paperitehtaan tiloissa tammikuussa 2022 jätteenpolton aloittanut Kaipola Recycling Oy joutui ensimmäisen kerran jäähylle jätteenpoltostaan viime kesänä.

Valvontaviranomainen Keski-Suomen ELY-keskus puhalsi pelin poikki, koska yritys ylitti liiaksi päästöjen raja-arvoja. Polttokattilasta lähtevien savukaasujen puhdistamiseksi ei ollut vielä hankittu savukaasupesuria.

Kesäseisokin jälkeen yhtiö haki aluehallintovirastolta (AVI) jatkoaikaa koetoiminnalleen ja sai sen lokakuun alussa. Lupa (siirryt toiseen palveluun) herui, vaikka ELY harasi vastaan.

ELY:n mielestä toiminnan jatkaminen vuoden 2022 puolella oli mahdotonta. Päästöt saavat ylittää raja-arvot tietyn aikamäärän vuoden aikana, ja laitos oli ylittänyt sen moninkertaisesti.

Savupiipusta tuprunneen savun sisältämät suolahapon, rikkidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet olivat ylittyneet reippaasti jo keväällä.

”Koetoiminnassa ei ole tarkoitus yrityksen ja erehdyksen kautta kokeilla, että päästäänkö raja-arvoihin, jotka kyseiselle toiminnalle on lainsäädännössä asetettu.”

Keski-Suomen ELY-keskus koetoimintaluvan lausuntokierroksella

AVI:n antaman jatkoluvan ehtona oli, että yhtiö laatii suunnitelman toiminnan jatkamisesta ja Keski-Suomen ELY-keskus hyväksyy toiminnan jatkamisen.

Kahden kuukauden venkoilu

Kaipola Recycling Oy ei jäänyt odottamaan ELY:n hyväksyntää, vaan käynnisti jätteenpolton marraskuun neljäntenä päivänä. Yhtiö kertoi polttavansa vain sellaisia puuperäisiä polttoaineita, joihin ei sovelleta jätteenpolttoasetusta.

ELY kehotti välittömästi keskeyttämään polton. Tämä kaikui kuuroille korville.

Kymmenen päivää myöhemmin ELY antoi toisen kehotuksen. Tuolloin yhtiö vastasi, että voimalan kattilassa ei polteta mitään.

Joulukuun alkupuolella Jämsän ympäristönsuojeluviranomainen raportoi ELY:lle, että Kaipolassa on jatkettu jätteenpolttoa.

Joulun alla ELY-keskus kehotti kolmannen kerran keskeyttämään jätteenpolton ja vilautti jo uhkasakon mahdollisuutta.

Tähän yhtiö vastasi, että jätteenpoltto on keskeytynyt 30.12. Yhtiöltä lämpöä ostavan Jämsän Aluelämpö Oy:n tietojen mukaan poltto loppui vasta 6. tammikuuta.

Jämsän Aluelämpö rakensi syksyllä 2022 Kaipolan taajaman kaukolämmöstä huolehtimaan uutta tekniikkaa olevan ilmavesipumppuvoimala. Se korvaa UPM:n entisen paperitehtaan tuottaman lämmön.
Jämsän Aluelämpö Oy:n uusi ilmavesilämpöpumppulaitos nousi viime syksynä Kaipola Recycling -yhtiön naapuriin. Kaukolämpöyhtiö ostaa ajoittain taustalla olevasta tehdasalueen voimalasta lämpöä. Kuva: Outi Parikka / Yle

Yhtiö suojeli kattilaa pakkaselta

Kaipola Recycling -yhtiön toimitusjohtaja Timo Kutinlahden mukaan he toimittivat marraskuussa ELY:lle kaikki AVI:n luvassa vaaditut ja käytettävissä olevat tiedot.

– Ilmoitimme, että käynnistämme kattilan niin sanotulla puhtaalla puuperäisellä polttoaineella. ELY vaati kuitenkin jostain syystä kattilan alasajon. Ja näin tehtiin.

Kutinlahden mukaan uusi käynnistys joulukuussa johtui siitä, että sää kylmeni ja he joutuivat lämmittämään kattilaa ajoittain, jottei turbiini vaurioidu, putket jäädy ja muuratut rakenteet kattilassa tuhoudu.

Ylen tietojen mukaan voimalaitoksessa oli paperitehtaan toiminnan aikana yksi öljyllä ja kaksi sähköllä toimivaa varakattilaa. Niillä tuotettiin lämpöä, kun leijupetikattila oli pois käytöstä.

– Öljykattilalla pystyisi pitämään lämpöjä tehtaalla yllä, mutta meidän lupa ei anna sitä käyttää kuin käynnistyksessä, Timo Kutinlahti kertoo.

Koetoimintaa vai ei?

Kaipola Recycling -yhtiö katsoo tekevänsä koetoimintaa. Se selvittää uusien polttoaineiden sekoitussuhteita ja kattilan ilmanjakoja.

Paperitehtaan tarpeisiin rakennettu leijupetikattila oli suunniteltu vain puuhakkeen polttoon. Uusi yrittäjä alkoi polttaa siellä kierrätysmuovia, kierrätyskuitua ja jätepuuta tuottaakseen sähköä, lämpöä ja höyryä.

AVI katsoo, että kyseessä on koetoiminta, mutta Keski-Suomen ELY-keskus on eri mieltä. Sen mielestä toiminta ei täytä ympäristönsuojelulaissa säädetyn koeluonteisuuden edellytyksiä. Tästä syystä ELY-keskus valitti AVI:n koetoimintapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen 5.12.2022.

– Toiminnan koeluonteisuuteen liittyy tulkinnanvaraa ja tässä tapauksessa lupaviranomainen ja valvontaviranomainen ovat tulkinneet toiminnan koeluonteisuutta toisistaan poikkeavalla tavalla, Keski-Suomen ELY:n ympäristöyksikön päällikkö Sohvi Hälikkä kertoo.

ELY katsoo, että kyse ei ole uusista polttoaineista, menetelmistä tai laitteista. Vastaavaa jätteenpolttoa ja päästöjenhallintakeinoja on jo käytössä.

”Asian ollessa uusi jollekin laitokselle ei tee siitä ympäristönsuojelulain tarkoittamaa koeluonteista toimintaa, jos asiasta on olemassa jo aiempaa tietoa”, ELY totesi lupahakemuksen lausunnossaan.

ELY jatkoi: ”Koetoiminnassa ei ole tarkoitus yrityksen ja erehdyksen kautta kokeilla, että päästäänkö raja-arvoihin, jotka kyseiselle toiminnalle on lainsäädännössä asetettu.”

Yhtiö pelotteli konkurssillaan

Savukaasupesurin asentaminen on yhä kesken. Yhtiö on kertonut ELY:lle, että pesurin asennus on loppuvaiheessa, mutta komponenttien pitkistä toimitusajoista johtuen kytkentä menee tammikuulle.

Ilmakuva Kaipolan voimalaitoksesta.
Kaipolan tehdasalue sijaitsee Päijänteen rannassa. Jätteenpoltossa syntyvä tuhka on toistaiseksi varastoitu tontille. Se on herättänyt asukkaissa pelkoja, että tuhka huutoutuu sadevesien mukana vesistöön. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Savukaasupesurista välisäiliöön päätyvässä lauhdevedessä on useiden lähteiden mukaan edelleen haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja, dioksiineja ja furaania. Välisäiliöstä yhtiö aikoo johtaa lauhdeveden tarkkailun jälkeen Päijänteeseen. Tarkkailun aikana varmistetaan, etteivät vesistöön päätyvät metallit ja kiintoaineet ylitä päästötasoja.

AVI:lta jatkolupaa hakiessaan Kaipola Recycling Oy pyysi saada käynnistää jätteenpolton ennen savukaasupesurin käyttöönottoa. Perusteluna oli välttämättömyys saada kaikki sähkötuotantokapasiteetti käyttöön Suomessa.

Yhtiö terävöitti viranomaisille, että voimalan kattila on sen ainoa tulonlähde.

Mikäli kattilan käyttö kielletään ennen savukaasupesurin käyttöönottoa, on Kaipola Recycling hyvin nopeasti varaton ja konkurssissa. Tämä tarkoittaa 30 työpaikan katoamista”, yhtiö totesi AVI:n lupahakemuksessa.

Kaupparekisteriotteessa ilmenee, että yhtiön ensimmäinen tilikausi oli tappiollinen. Kevään 2022 kestänyt jätteenpoltto tuotti neljän miljoonan euron liikevaihdon. Kulujen jälkeen viivan alle jäi 954 785 euron tappio. Tilikausi päättyi kesäkuun lopussa, jolloin yhtiön toiminta oli jo keskeytetty ensimmäisen kerran.

Henkilöstön palkkakulut olivat runsaat puoli miljoonaa euroa. Yhtiön oma pääoma on 4.1.2023 otetun kaupparekisteriotteen mukaan edelleen vain 20 000 euroa.

Kaipolan kaukolämmön takaaja?

Yhtiö kertoi lupaviranomaiselle, että voimalaa on pakko pitää käynnissä myös siksi, että muutoin Kaipolan taajaman lämpöhuolto vaarantuu.

Jämsän Aluelämpö Oy:n toimitusjohtaja Hannu Soikkelin mukaan Kaipola Recyclingilla ei mitään velvoitetta toimittaa sille lämpöä.

– Kaipolan ja Tiirinniemen lämmön turvaaminen ei ole mitenkään kiinni heistä. Me pystymme hoitamaan sen omilla laitteilla.

Kuvassa on aurinkopaneeleja Jämsän Aluelämmön uudella syksyllä 2022 valmistuneen ilmavesipumppuasemalla Kaipolan taajamassa
Jämsän kaupungin kaukolämpöyhtiön uusi ilmavesilämpöpumppulaitos pyrkii käyttämään aurinkopaneelien tuottamaa sähköä. Kuva: Outi Parikka / Yle

Jämsän Aluelämpö Oy avasi viime syksynä uuden ilma-vesilämpöpumpulla toimivan lämpökeskuksen Kaipolan tehdasalueen viereen. Toimitusjohtajan mukaan kaukolämpöyhtiö on huomauttanut Kaipola Recycling -yhtiötä siitä, että sen käyttämät murskatut ainekset kuten muovisilppu voi lentää lämpövoimalan ilmanvaihtoon.

– Meidän laitoksessa on iso imu. Ilmaa menee 56 kuutiota sekunnissa läpi. Ilmassa ei saisi olla kauheasti epäpuhtauksia.

Naapureita kuulevinaan

Myös Kaipolan asukkaita harmittaa, että jätelaitokseen menevistä rekoista sinkoilee muovisilppua maastoon.

Vastatessaan yleisön huoliin yhtiö kertoi lupaviranomaiselle jututtaneensa lähintä naapuria, joka oli sanonut, että ”uudesta toiminnasta ei ollut minkäänlaista haittaa tai ylimääräistä roskantumista hänen pelloillaan”.

Yle oli yhteydessä viereiset pellot omistavaan Kimmo Ruusuun ja lähimpään naapuriin, Kaipolan kartanon Olavi Lahtiseen. Ilmeni, että mitään keskusteluja ei ole ollut.

Kaipolan kartanon nykyinen isäntä Olavi Lahtinen seisoo vanhan kartanonrakennuksen edustalla
Olavi Lahtinen kunnosti Kaipolan tehdasalueen vieressä olevan Kaipolan kartanon. Hän uskoo, että Kaipola Recycling -yhtiön ylilyönnit johtuvat yrittäjien kokemattomuudesta. Kuva: Outi Parikka / Yle

Kaipolan kartanon isäntä pitää naapuria vastaan esitettyä kritiikkiä turhanpäiväisenä.

– Tässä ei haise mikään eikä ole pölyhaittoja tai roskia. On hieno asia, että uusi yrittäjä on tullut ja tänne voi tulla vielä satoja työpaikkoja, Lahtinen toteaa.

Luomutilallaan ylämaankarjaa kasvattavan Kimmo Ruusun mukaan yhtiöstä on ollut haittaa.

– Muovijätettä on kerätty keväällä pelloilta. Sitä ei ole aiemmin ollut. Sitä on tullut vasta nykyisen toiminnan alettua, Ruusu toteaa.

Tila on joutunut poistamaan muovin palasia myös rehupaaleista. Maatalousyrittäjä ei kuitenkaan halua valittaa, koska uskoo tilanteen korjaantuvan.

YVA-menettely etenee

Kaikesta konstailustaan huolimatta Kaipola Recycling pyrkii saamaan tulevaisuudessa ympäristöluvan. Konsultin laatima ympäristövaikutusarvio-ohjelma (siirryt toiseen palveluun) on parhaillaan nähtävillä ja siihen kuuluva yleisötilaisuus on 12.1.

ELY-keskuksen Sohvi Hälikän mukaan hanke on lähtökohdiltaan hyvä.

– Hanke on sellainen, jollaisia ELY-keskus pyrkii toimivaltansa puitteissa osaltaan edistämään, ympäristövaikutukset ja ympäristölainsäädäntö huomioon ottaen.

Juttua täydennetty toimitusjohtajan öljykattilaa koskevalla kommentilla 10.1.2023 klo 17.41.

Juttua täydennetty 16.1.2023 klo 14:00: Täydennetty kohtaa, jossa kerrotaan lauhdeveden päätymisestä Päijänteeseen.

Suosittelemme sinulle