SÄLEN Ministeri Haavisto osallistuu perinteiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen seminaariin Ruotsin Sälenissä. Tunturimaisemat ovat lumoavat: lunta määrättömästi niin puiden oksilla kuin maastossa muutenkin.
Tällä kertaa kolmen päivän seminaarin ensimmäinen osuus käsittelee Natoa. Paikalla ovat sekä Ruotsin oikeistohallituksen pääministeri Ulf Kristersson, ulkoministeri Tobias Billström että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
Haaviston lyhyt alustuspuheenvuoro teki selväksi, että Suomen ja Ruotsin yhtäaikaisessa Nato-jäsenyyshakemuksessa on kyse muustakin kuin naapurimaiden kohteliaisuudesta.
Haaviston mukaan puolustusvoimat ei saisi samaa syvyyttä ilman Ruotsia, sillä Suomi ja Ruotsi muodostavat Haaviston mukaan yhtenäisen puolustustrategisen kokonaisuuden.
Näin asia ministerin mukaan nähdään myös Natossa ja Yhdysvalloissa, missä hakemukset vahvistettiin asamanaikaisesti.
Ei ydinaseita Suomen maaperälle
Haavisto otti kantaa myös keskusteluun Nato-Suomesta ja ydinaseista.
Haaviston mukaan Suomi ei asettanut ennakkoehtoja jäsenhakemukselle, koska ei halunnut kaventaa toimintamahdollisuuksiaan. Mutta Haaviston mukaan on selvää, ettei ydinaseita tule Suomen maaperälle jäsenyyden toteuduttuakaan.
Haaviston mukaan Suomen Nato-jäsenyys tiivistää sekä EU:n ja Naton yhteistyötä että pohjoismaista yhteistyötä.
Mutta ulkopolitiikan suuret linjat eivät Haaviston mukaan muutu, vaan jatkossakin Suomen keskeisin ulkopoliitikan yhteistyökumppani on EU ja yhteistyön peruspilarina on ihmisoikeuksien toteutuminen.
Stoltenberg: Venäjän brutaalit toimet Ukrainassa eivät ole yllättäneet
Naton pääsihteeri Stoltenbergin mukaan Venäjä toteuttaa Ukrainassa brutaalia sodankäyntiä, joka on tuttua presidentti Vladimir Putinin valtakauden muistakin konflikteista.
Stoltenberg kommentoi Venäjän sotatoimia Ruotsin Sälenin turvallisuuskonferenssissa.
– Putinin Ukrainaa vastaan käymän sodan brutaalius on järkyttänyt monia, muttei ole yllättänyt. Se vastaa kaavaa, jonka olemme nähneet useiden vuosien ajan, Stoltenberg sanoi ja listasi esimerkkeinä Venäjän toimet Tšetšeniassa, Georgiassa ja Syyriassa.
Hän muistutti jälleen kerran, että Venäjä aloitti sodan Ukrainassa jo vuonna 2014.
Pääministeri Kristersson: Ruotsilla ei ole ehtoja Nato-jäsenyydelle
Sälenin konferenssissa tänään puhunut pääministeri Kristersson toisti maan aiemmin viestin siitä, että Ruotsilla ole ehtoja Natoon liittymiselle.
Tämä koskee Kristerssonin mukaan myös ydinaseiden sijoittamista Ruotsin maaperälle. Hän ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että ydinaseita sijoitetaan Ruotsiin.
Kristersson kertoi Ruotsin korottavan merkittävästi puolustusmenojaan ja panostavan maan asevoimiin.
Turkki on hidastellut Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia ja vaatinut sen ehtona monenlaisia myönnytyksiä. Kristersson kiistää arviot siitä, että Ruotsi antaisi Turkille periksi kaikessa, mitä se pyytää.
Kristerssonin mukaan Turkki on pyytänyt Ruotsilta asioita, joita se ei voi tehdä Nato-jäsenyyden ratifioinnin varmistamiseksi. Hän on silti vakuuttunut siitä, että Turkki lopulta antaa hyväksyntänsä.
– He ovat pyytäneet asioita, joita me emme voi emmekä aio antaa, Kristersson sanoi.
Ruotsi lupaa lisätukea Ukrainalle
Kristerssonin mukaan muiden maiden on näytettävä Venäjälle, että aika on Ukrainan puolella ja jatkettava Ukrainan tukemista sodassa.
Hän lupaa Ruotsin jatkavan sotilasavun antamista Ukrainalle.
Kristerssonin mukaan uusia apupaketteja on tulossa. Ruotsi on antanut Ukrainalle tähän mennessä kahdeksan apupakettia.
Hänen nukaansa nyt valmisteltava yhdeksäs apupaketti on suurempi kuin aiemmat yhteensä.
Lisää aiheesta: