Isot lihatalot joutuvat keksimään uusia myyntivaltteja lihan suosion laskiessa.
Jatkossa kasviproteiinien tuotannossa keskitytään esimerkiksi maun ja ulkonäön parantamiseen sekä terveysominaisuuksiin.
Suomessa kaikki isot ruokatalot tarjoavat jo kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Myös perinteiset lihatalot ovat investoineet kasviproteiinien tuotantoon ja jalostukseen.
Keskipohjalaisen lihatalo Poutun tuotantovolyymista on tällä hetkellä noin 10 prosenttia kasviperäisiä tuotteita, kertoo yrityksen operatiivinen johtaja Pirkko Rahkonen.
– Vuonna 2019 aloitimme kolmella tuotteella. Tuotelukumäärä on kasvanut voimakkaasti ja nyt tehtaalla valmistetaan noin 40 eri kasvipohjaista tuotetta, Rahkonen kertoo.
Atria ei valmista omalla tuotemerkillä kasviproteiinituotteita. Sen tytäryhtiö Domretor Kauhavalla valmistaa niitä kuitenkin sopimusvalmistuksena.
Atrialta kerrotaan, että yritys seuraa tarkasti kuluttajien käyttäytymistä ja tarpeita.
– Meillä on hyvät valmiudet laajentaa kasviproteiinituotantoa, jos kysyntää riittää, kommentoi Atrian viestintäjohtaja Hanne Kortesoja.
Siirtymästä mahdollisimman helppo sekasyöjille
Lihankorvikkeet ja kasviproteiinit ovat tällä hetkellä yksi kaikkein nopeimmin kasvavista elintarvikekategorioista.
Kasviproteiinituotteet tehdään edelleen sekä ulkonäöltään että rakenteeltaan oikeaa lihaa muistuttaviksi.
Foodwestin toimitusjohtaja Harri Latva-Mäenpää uskoo tämän pohjautuvan kuluttajatottumukseen.
– Lihaa käyttäville kuluttajille se on helpoin tapa lähteä kokeilemaan kasvipohjaisia tuotteita.
Latva-Mäenpään mukaan kuluttajat kaipaavat markkinoille erityisesti tuotteita, joilla on kilpailukykyinen hinta, hyvä maku ja jotka puhuttelevat kuluttajaa.
– Toisaalta tuotteiden pitää olla myös helppokäyttöisiä, koska onnistumisia omassa keittiössä halutaan.
Mikä voisi olla seuraava ehdokas lihankorvikkeeksi?
– Härkäpavun lisäksi mielenkiintoisia kasvipohjaisia raaka-aineita ovat esimerkiksi hamppu, peruna ja rypsi, Latva-Mäenpää pohtii.
Kesyttääkö 3D-printtiliha lihansyöjät?
Niin sanottu printtiliha on yksi lukuisista esimerkeistä, joissa kasviproteiinista halutaan mahdollisimman paljon lihan näköistä ja makuista.
Muutamassa helsinkiläisravintolassa pystyy jo tilaamaan printattua naudan sisäfilepihviä, joka on todellisuudessa valmistettu kasviproteiinista.
Tällä hetkellä 3D-tulostettua lihankorviketta eli printtilihaa Suomen markkinoille tuo ainoastaan Meeat Food Tech Oy.
Yrityksen toimitusjohtaja Mikko Karell kertoo, että kasvipohjaiset raaka-aineet tulostetaan lihan muotoon.
– Proteiininlähteinä käytetään esimerkiksi hernettä tai perunaa ja ”veri” on tehty kirsikka- ja punajuurimehusta, kertoo Karell.
Kaupan hyllyiltä printtilihaa ei vielä löydy, sillä kilohinta on vielä esimerkiksi naudan fileetä huomattavasti kalliimpaa.
– Printtilihan kilohinta pyörii tällä hetkellä siellä 50–80 euron välillä, Karell arvioi.
”Tehtaan tuotantolinjat eivät kysy, mitä siellä valmistetaan”
Kasvipohjaiset tuotteet ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen seitsemän vuoden aikana. Viime vuonna kasvu tasaantui ja suosio jopa notkahti.
Ennuste kuitenkin on, että kasvu käynnistyy uudelleen.
Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia uskoo, että tulevaisuudessa kasvipohjaiset proteiinit eläinperäisiin verrattuna tulevat ottamaan tietyn siivun kokonaismarkkinasta.
– Kaikki analyysit, joita olen nähnyt kertovat, että viime vuoden notkahdus oli vain väliaikainen. Kasviproteiineille on selvästi pitkän aikavälin kysyntä ja tarve, Hopia arvelee.
Suurimmat haasteet kasviproteiinimarkkinoilla ovat tällä hetkellä tuotteiden hinta ja etteivät ne vielä laadultaan ole kuluttajien vaatimalla tasolla.
– Tuotteet pitää saada samalle viivalle sekä hinnaltaan että aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan lihatuotteiden kanssa, toteaa Hopia.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen julkaisemasta tutkimuksesta selviää, että punainen liha on edelleen suomalaisten ensisijainen proteiininlähde.
Sen käyttö on ollut kuitenkin laskussa jo muutaman vuoden.
Ylen jutussa syksyllä 2021 arvioitiin kasviproteiinien markkinan seitsenkertaistuvan kansainvälisesti vuoteen 2035 mennessä.
Onko lihataloilla siis muuta vaihtoehtoa tulevaisuuden takaamisen kannalta kuin alkaa valmistaa myös kasvipohjaisia proteiininlähteitä?
– Näen, että liha säilyttää markkina-asemansa, mutta eri vaihtoehtoja tulee rinnalle, Poutun Pirkko Rahkonen pohtii.
Rahkonen korostaa, että kasvituotteet ovat heille yhtä tärkeitä kuin eläinperäiset tuotteet.
– Tehtaan tuotantolinjat eivät kysy, mitä tuotteita siellä valmistetaan. Samoilla laitteilla pystyy tekemään sekä kasvi- että lihapohjaisia tuotteita.
Vanha teurastamo saa uuden elämän
Härkäpapu on palkokasvi ja proteiinin lähde, joka ei ole täysin uusi Suomessa, mutta sen tuotanto ihmisen ruuaksi on vielä melko harvinaista.
Kannuksessa Poutun vanhaan teurastamoon rakentuu parhaillaan uusi härkäpavun fermentointiin keskittyvä tuotantolaitos, kertoo Meeat Food Tech Oy:n markkinointijohtaja Anette Kauppinen.
– Fermentoitua ruokaa syödessä suolisto joutuu tekemään vain puolet työtä eli siitä ei tule läheskään niin paljon ilmavaivoja tai muita epämukavuuksia, joita palkokasvit yleensä aiheuttavat, Kauppinen selventää.
Espoolainen Meeat Food Tech Oy on vuonna 2020 perustettu Poutusta irroittautunut kasviproteiinituotteisiin keskittyvä yhtiö.
Fermentoidessa myös ravintosisältö paranee, kun tuotteeseen tulee enemmän proteiineja ja kuitua.
– Fermentointi saa maun ehkä hieman neutraalimmaksi, jolloin herneen ominaismaku ei maistu niin paljoa, Kauppinen jatkaa.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 14. tammikuuta kello 23 asti.
Enemmän aiheesta: