Hyppää sisältöön

Venäjän sotabloggaajat ylistävät nyt pahamaineisen Wagnerin johtajaa – seuraukset voivat olla rajuja, arvioi sotilasprofessori

Venäjällä niin kutsutut sotabloggaajat arvostelevat yhä kiivaammin maansa sodanjohtoa. Esittelemme kolme vaikutusvaltaisinta bloggaajaa.

Venäläiset äärioikeistolaiset sotabloggaajat ovat nousemassa ryhmäksi, jotka voivat heiluttaa valtaa.
Hanna Visala

Äärioikeistolaiset sotabloggaajat ovat yhä äänekkäämpi ja vaikutusvaltaisempi ryhmä Venäjän sisällä.

Yksi bloggaajista, entinen FSB:n upseeri Igor Girkin arvostelee presidentti Vladimir Putinia rajummin kuin koskaan ennen tuoreimmassa päivityksessään (siirryt toiseen palveluun).

Sotaa seuraavan yhdysvaltalaisen ajatushautomon ISW:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) hän vihjailee, että Putinin olisi aika väistyä.

– Venäjä on sotilaallisen tappion partaalla ja vastuussa eivät ole vain kenraalit ja sotilaat, vaan ylipäällikkö, joka on heidät nimittänyt ja kieltäytyy vaihtamasta heitä, Girkin kirjoittaa.

Sotabloggaajat ovat jo kuukausia arvostelleet Venäjän huonoa taistelumenestystä, viimeisimpänä Bahmutissa. He syyttivät myös suoraan Venäjän armeijan johtoa Ukrainan iskuista Makijivkaan uudenvuoden aattona.

Joukkoa kutsutaan sotabloggaajiksi, koska he raportoivat sosiaalisen median tileillään kuin blogeja pitäen.

Girkin on arvostellut Putinia aiemminkin. Joulukuussa hän julkaisi Telgramissa ja Youtubessa videon (siirryt toiseen palveluun), jossa sanoo, että ”kalan pää on täysin mätä”.

Se, että Kreml sietää näin rajua kritiikkiä, on hämmästyttävää. Muita arvostelijoita uhkaavat ankarat rangaistukset, jopa 15 vuotta vankeutta.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessorin Aki-Mauri Huhtisen mukaan sotabloggareilla ei olisi mahdollisuutta esittää rajua kritiikkiä, ellei sitä olisi hyväksytty Kremlissä.

– He eivät ole mitään tavallisia somettajia, vaan heillä on valtaa Venäjän sisällä ja kytköksiä Kremliin, sanoo Huhtinen.

Tähän asti sotabloggaajat ovat jättäneet Putinin pääosin kritiikkinsä ulkopuolelle. Ääni on nyt selvästi muuttumassa.

– Nyt kritiikki kohdistuu myös suoraan Putiniin. Aiemmin se on koskenut järjestelmää ja on ollut Putinin kontrollissa, sanoo Huhtinen.

Huhtisen mukaan merkittävää on, pysyvätkö sotabloggaajat uskollisina Putinille ja epäonnistuneelle hyökkäykselle.

– He voivat heiluttaa valtaa, toteaa Huhtinen.

Kun bloggaajien kritiikistä (siirryt toiseen palveluun) kysyttiin jokin aika sitten Kremliltä, tiedottaja Dmitri Peskov vastasi varoittavaan sävyyn, että kriittiset äänet ovat sallittuja, kunhan ne varovat ylittämästä ”rajaa, joka on hyvin, hyvin ohut”.

Huhtisen mukaan tulevien parin kolmen kuukauden aikana selviää, kuinka kovaa kritiikkiä Putin sietää.

– Putin tasapainoilee. Hänen seuraava ulostulonsa paljastaa tilanteen.

Selvää Huhtisen mukaan kuitenkin on, että Kreml ei enää pysty sumuttamaan venäläisiä, koska kotiin tulee niin paljon ruumiita.

Igor Girkin (också känd som Igor Strelkov) på en arkivbild från 2019.
Sotabloggaaja Igor Girkin on entinen FSB:n turvallisuuspalvelun upseeri. Hänet on todettu yhdeksi syylliseksi malesialaisen matkustajakoneen alasampumiseen vuonna 2014 Itä-Ukrainassa. Kuva: EPA-EFE

Ovatko sotabloggaajat uhka Putinille?

Sotabloggaajien räksytys on nyt saanut ennakoimattomia seurauksia.

Heidän kritiikkinsä näyttäisi lisäävän äärinationalistien kuten Wagner-ryhmän ja sen perustajan Jevgeni Prigožinin suosiota. Wagner on venäläinen pahamaineinen yksityisarmeija, joka koostuu palkkasotilaista.

Myös Prigožin itse on avoimesti alkanut arvostella perinteistä sotilasjohtoa, ja bloggaajat ovat ylistäneet hänen näkemyksiään.

– Prigožin hakee selvästi poliittista valtaa. Jos ylhäällä tapahtuu vallan keikaus, sotabloggaajilla ei ole mitään lojaaliuutta, vaan he pelaavat sen pussiin, joka voittaa, sanoo Huhtinen.

Kuuntele alta Uutispodcastin jakso, joka käsittelee Jevgeni Prigožinin muuttunutta käytöstä julkisuudessa.

Huhtinen ei kuitenkaan näe, että sotabloggaajat olisivat, ainakaan vielä, suora uhka Putinille. Putin on rakentanut Kremlin informaatiosotakoneistoa yli 15 vuotta ja jokainen, joka on toiminnassa mukana, on kytketty Putinin lähipiiriin.

– Putin ei tee sitä virhettä, että antaisi pois liikaa valtaa. Mutta kun valtataistelu kiihtyy, tilanne voi muuttua, sanoo Huhtinen.

Huhtinen kehottaa seuraamaan, mitä bloggaajille tapahtuu.

– Se on merkittävää. Putoavatko he ikkunasta vai voivatko jatkaa kovaa kritiikkiä ja lopulta kenen pussiin, hän sanoo.

Miksi Putin ei vaienna arvostelijoita?

Huhtisen mukaan Putin on ollut valmis kestämään lojaaliksi katsomansa ryhmän kritiikkiä.

Sotabloggareiden valta perustuu siihen, että he kritisoivat sotaa niin sanotusta isänmaallisesta näkökulmasta. Se tarkoittaa, että he eivät kyseenalaista hyökkäystä Ukrainaan, Huhtinen selittää.

Uskottavia sotabloggareista tekee se, että he osaavat katsoa sotaa asiantuntijan silmin.

– Kritiikki, jota he esittävät armeijaa ja taistelumenestystä kohtaan, perustuu tietoon, ja siinä on aina sotastrateginen näkökulma, sanoo Huhtinen.

Putin myös tarvitsee sotilasprofessorin mukaan äärioikeistolaisia sotabloggareita, koska hän ei muulla tavoin saa Venäjän kansaa uhrautumaan ja kannattamaan epäonnistunutta sotaa.

– Sotabloggaajat pitävät kritiikistä huolimatta yllä kansallismielistä, sotaa tukevaa ja ylistävää tarinaa, johon kansa uskoo, toteaa Huhtinen.

Keitä sotabloggarit ovat?

Tunnetuimmat sotabloggaajat joko toimivat rintamalla tai heillä on lähteitä Venäjän armeijan rakenteissa, selviää Institute for the Study of War (siirryt toiseen palveluun) -ajatushautomon tiedoista. Siten heillä on pääsy ensi käden tietoihin sensuurin ohi.

Sotabloggaajat julkaisevat sisältöä Venäjän sosiaalisen median isoilla alustoilla, kuten Telegramissa ja Rutubessa. Heillä on satojatuhansia, joillakin jopa miljoonia seuraajia.

Kuvakaappaus Juri Podolyokan Facebook-sivulta.
Juri Podoljaka on kiistanalainen poliittinen kirjailija ja pitkäaikainen Venäjän aggressiivisten toimien kannattaja Ukrainassa. Hänellä on yli 2,19 miljoonaa seuraajaa. Kuva: Kuvakaappaus Juri Podolyokan Facebook-sivulta

ISW:n raportin mukaan sotabloggaajina on myös Venäjän valtion tiedotusvälineiden kuten Komsomolskaja Pravdan, Rian ja Ria Fanin kirjeenvaihtajia, joilla on hyvät yhteydet etulinjaan.

Lisäksi sotabloggareina toimii Venäjän nimeämiä johtajia Donetskin ja Luhanskin alueilla. Hekin levittävät tietoa ja kuvamateriaalia etulinjasta. He ovat Venäjän hyökkäyksen suorapuheisia kannattajia, mutta kritisoivat Kremlin sotastrategiaa halutessaan.

ISW:n mukaan jotkut sotabloggaajat ovat edelleen virallisissa tehtävissä Kremlissä. Putin on jopa ylentänyt muutamia vaikutusvaltaisimmista, jotta saisi heidät pysymään lojaaleina.

Igor Girkin

Yksi tunnetuimmista ja eniten Venäjän johtoa arvostelevista kanavista kuuluu Igor Girkinille. Hän on Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n entinen työntekijä ja tunnetaan myös nimellä Strelkov.

Girkin johti Venäjä-mielisiä separatistijoukkoja Itä-Ukrainassa vuonna 2014.

Hän osallistui vuonna 2014 Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla olleen malesialaisen matkustajakoneen alasampumiseen Itä-Ukrainassa. Turmassa kuoli 298 ihmistä.

Girkin on ollut yksi räikeimmistä Venäjän johdon arvostelijoista. Hän on todennut videollaan (siirryt toiseen palveluun), että ”Olemme jo hävinneet, loppu on vain ajan kysymys.”

Girkin kommentoi Telegramissa myös Makijivkan iskuja. Hän vahvisti vastoin Kremlin propagandaa, että kuolleita ja haavoittuneita venäläissotilaita oli satoja. Hän lisäsi, että uhrit olivat pääasiassa mobilisoituja joukkoja – toisin sanoen liikekannallepanon alaisia reserviläisiä.

– Myös melkein kaikki sotilasvarusteet, jotka seisoivat aivan rakennuksen vieressä ilman minkäänlaista naamiointia, tuhoutuivat, hän kirjoitti Telegramissa.

Girkin on toistuvasti arvostellut myös Putinia suoraan.

Juri Podoljaka

Sotabloggaaja Juri Podoljaka on Venäjä-mielinen ukrainalainen poliittinen kirjailija ja bloggaaja. Hänen seuraajamääränsä sosiaalisessa mediassa nousi pilviin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa, kertoo ajatushautomo Institute for Strategic Dialogue (siirryt toiseen palveluun).

Podoljaka jätti Ukrainan ja muutti Venäjän miehittämälle Krimille 2014. Helmikuusta 2022 lähtien Podoljakan sosiaalisen median seuraajamäärä on kasvanut räjähdysmäisesti huolimatta siitä, että hänen Youtube-päätilinsä on poistettu. Hänen pääkanavallaan Telegramissa oli sodan alussa noin 26 671 tilaajaa. Kesäkuussa seuraajamäärä oli yli 2,19 miljoonaa.

Toukokuussa Podoljaka kirjoitti seuraajilleen, että oli vältellyt armeijan kritisointia, mutta joukkojen täydellinen epäonnistuminen Donets-joella sai hänen mittansa täyteen. Yli 400 venäläissotilaan arvioidaan kuolleen tai haavoittuneen kyseisessä taistelussa.

Podoljaka on koonnut laajan vapaaehtoisten ryhmän, joka kääntää ja jakelee hänen ”Info Defence” -tilinsä sisältöjä laajasti sosiaalisessa mediassa ja yrittää saada sitä myös ulkomaisiin tiedotusvälineisiin.

Koska verkosto on hajautettu, on vaikea tietää, kuinka moni tili sisältöä jakaa.

Rybar

Kuvakaappaus Telegram-kanavasta.
Sotabloggareista “Rybarin” eli kalastajan tilin takana uskotaan olevan Venäjän puolustusministeriön lehdistöpalvelun työntekijä. Kuva: Kuvakaappaus Rybarin Telegram-kanavasta.

Kolmas vaikutusvaltaisimmista sotatileistä on Rybar eli suomeksi Kalastaja. Rybar on anonyymi tili, joka jakaa yksityiskohtaisia karttoja rintamalinjoista ja kritisoi toistuvasti Kremliä ja Venäjän puolustusministeriötä. Sillä on yli 1,1 miljoonaa seuraajaa.

Rybar-kanavan takana olevasta henkilöstä ei ole tarkkaa tietoa. Venäläinen tutkiva uutisverkosto The Bell (siirryt toiseen palveluun) on esittänyt todisteita, joiden perusteella Rybarin takana olisi entinen Venäjän puolustusministeriön lehdistöpalvelun työntekijä. Jos se pitää paikkansa, Rybarilla on ainakin ollut kiinteä yhteys Putinin hallintoon.

The Bell (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että Rybarin seuraajamäärä kasvoi jyrkästi syys- ja lokakuussa yli miljoonan seuraajaan.

Telegramin käytön kasvu ja Rybarin tapaus korostavat venäläisten epäluottamusta Kremlin virallisia kertomuksia kohtaan ja halua etsiä muuta raportointia sodasta, sanoo Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 13.1. kello 23:een asti.

Suosittelemme sinulle