Hyppää sisältöön

Saimaan alueesta Euroopan ruokapääkaupunki 2024: ”Teidän on nyt mahdollista ratkaista, millaisia matkailijoita haluatte”, sanoo Diane Dodd

Ruokapääkaupunkivuoden tavoitteena on houkutella alueelle uusia matkailijoita koronavuosien ja Venäjän sodan aiheuttaman kurimuksen jälkeen.

Saimaan alueen saama tunnustus myönnettiin Juvalla torstaina. Kuvassa keskellä hankejohtaja Sari Kaasinen ja tunnustuksen myöntäneen järjestön presidentti Diane Dodd. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Savonlinnasta ei tullut vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkia, mutta Saimaa-ilmiön hakijatiimi onnistui tekemään alueesta Euroopan ruoka- ja kulttuurimatkailun keskuksen vuonna 2024.

Saimaan alueen saama European Region of Gastronomy -tunnustus julkistettiin torstaina Juvalla. Paikalle oli saapunut arvonimen myöntävän Institute of Gastronomy, Arts, Culture and Tourism -järjestön presidentti Diane Dodd.

Dodd on hyvin innoissaan Saimaan alueen mahdollisuuksista, sillä Saimaa-ilmiö on vahva brändi.

– Tämä on palkinto siitä, että eri alat on koottu yhteen ratkomaan alueen ongelmia. Tunnustus tulee tuomaan teille valtavasti uusia matkailijoita. Teidän on nyt mahdollista ratkaista, millaisia matkailijoita haluatte, Dodd sanoi puheessaan.

Hän nosti esiin etenkin milleniaalit, jotka haluavat matkailla vastuullisesti ja arvostavat laadukkaita paikallisia elämyksiä.

IGCAT-järjestön presidentti Diane Dodd on hyvin vaikuttunut Saimaan alueen vieraanvaraisuudesta. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Saimaan alueelle halutaan kestävää matkailua, joka kunnioittaa luontoa ja sen antimia. Itä-Suomen omaleimaiseen ruokaperinteeseen kuuluvat erilaiset piirakat, riista ja kala, erityisesti Puruveden muikku. Metsien jalokiviä ovat mustikka, puolukka ja kanttarelli.

Hankejohtaja Sari Kaasisen mukaan ruokapääkaupunkivuoden tärkein tehtävä on paketoida ruoka, kulttuuri ja matkailu uudella tavalla.

– Rakennamme hanketta niin, että pystymme vastaanottamaan paljon uusia matkailijoita. Kun ihmiset tulevat tänne, niin se ei ole heille pettymys, vaan jotain aivan uutta ja ainutlaatuista.

Kyse on ennen kaikkea ainutlaatuisten elämysten tarjoamisesta.

– Vaikkapa siitä, että istut marjamättäällä ja syöt puolukan, Kaasinen kuvaa.

Uusi mahdollisuus maailmantilanteen kurittamalle Itä-Suomelle

Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntajohtajat korostivat seremoniassa, että ruokapääkaupunkivuosi on uusi alku Itä-Suomen matkailulle.

Ensin ulkomaiset matkailijat vei korona, sitten venäläisten tulo rajan yli päättyi Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.

– Nyt meidän on rakennettava parempaa yhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka uskovat demokratiaan. Mikä meitä yhdistää? Tietenkin ruoka. Ruoka, jonka perässä matkustaa. Ruoka, josta puhua, sanoi Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mielestä ruokapääkaupunkivuoden titteli sopii Saimaan alueelle jopa paremmin kuin kulttuuripääkaupunkivuosi. Ruoka on Itä-Suomen ydinosaamista.

– Olen varma, että täytämme kaikki odotukset, Mäkinen sanoo.

Ruokapääkaupunkivuoden budjetti on kuusi miljoonaa euroa. Mäkinen uskoo, että Saimaan alueen saama taloudellinen hyöty kertyy useiden vuosien kuluessa.

– Ei voida sanoa, että raha tulisi takaisin ensi vuonna. Mutta jos saamme kymmeniä miljoonia 5–10 vuoden kuluessa, niin onhan se merkittävä lisä meidän nykyiseen matkailutaseeseen.

Sari Kaasinen on ruokapääkaupunkihaun hankejohtaja. Hän kertoo itäsuomalaiseksi suosikkiruoakseen vatruskat. Kuva: Niko Mannonen / Yle

European Region of Gastronomy -tunnustusta on myönnetty vuodesta 2016 lähtien yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle kerrallaan.

Pohjoismaisista kaupungeista arvonimen ovat aiemmin saaneet Aarhus ja Keski-Tanskan alue vuonna 2017, Kuopio vuonna 2020 sekä Norjan Trondheim-Trøndelag, joka on tämän vuoden ruokapääkaupunki.

Ruokapääkaupunkivuotta rahoittavat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot, maakuntien suurimmat kaupungit ja kauppakamarit, sekä Lake Saimaa ry ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.

Korjaus 12.1.2023 klo 16.05: Korjattu Pentti Mäkisen toista sitaattia. Hän arvioi, että ruokapääkaupunkivuosi voisi tuottaa kymmeniä miljoonia 5-10 vuodessa, ei vain kymmentä miljoonaa.

Päivitys 12.1.2023 klo 16.55: Lisätty juttuun sitaatteja Sari Kaasiselta.

Korjaus 13.1.2023 klo 6.08: Korjattu Diane Doddin nimen kirjoitusasu oikeaksi jutun toisessa kappaleessa.

Suosittelemme sinulle