Yulia ja Aleksandr saapuivat Suomeen Kahovkan kaupungista Etelä-Ukrainasta 11- ja 17-vuotiaiden poikiensa kanssa. Maahantulon ja tilapäisen suojelun rekisteröinnin jälkeen heidän majoituspaikkansa on Lahden vastaanottokeskuksen vuokraamissa kerrostaloissa Nastolassa.
Pariskunta ei kerro sukunimeään julkisuuteen, koska he haluavat suojella sukulaistensa yksityisyyttä ja turvallisuutta.
Yulia ja Aleksandr kertovat, että elämä Kahovkan kaupungissa kävi mahdottomaksi, sillä kaupunki sijaitsee aivan rintamalinjan läheisyydessä.
– Venäläisjoukot ovat jo vetäytyneet kaupungista, mutta edelleen tykistön tulitus on toistuvaa. Kaupungissa on niin rauhatonta, että sieltä oli pakko lähteä pois, Aleksandr sanoo.
Yulia kertoo, että lähes kaikki nuoremmat ihmiset ovat lähteneet sotaa pakoon kaupungista, mutta vanhemmat ovat jääneet.
– Isäni jäi kaupunkiin, samoin kuin suurin osa vanhemmista ihmisistä.
Suomessa on tällä hetkellä rekisteröitynä noin 37 000 ukrainalaista. Koko Maahanmuuttoviraston vastaanottojärjestelmässä on noin 43 000 ihmistä. Määrät eivät ole talvipakkasten myötä lähteneet nousuun. Suomeen tulee tilapäisen suojelun piiriin 400–500 ukrainalaista viikossa.
– Vastaanottokeskuksissa majoittuu hieman alle 20 000 ihmistä, yksityismajoituksessa noin 18 000 ja loput majoittuvat sukulaisten ja tuttavien avulla tai jollain muulla tavalla, kertoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Heikki Väätämöinen.
Kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan
Suomessa Yulia ja Aleksandr toivovat löytävänsä töitä, ja että lapset pääsisivät kouluun. Yulialla on kaksi korkeakoulututkintoa, Aleksandrilla teknillisen alan koulutus.
– Haluamme sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, Yulia sanoo.
Vastaanottokeskuksen vuokraamat majoitustilat Lahden Nastolassa käsittävät useita kerrostaloja, joissa tulijoita odottavat remontoidut ja tilavat huoneet. Vastaanottokeskusta pyörittää yksityisomisteinen Kotokunta.
Kotokunta sai Maahanmuuttoviraston kilpailutuksessa perustettavakseen 15 uutta vastaanottokeskusta eri puolille Suomea. Kussakin voidaan alkuvaiheessa majoittaa 150 ihmistä, mutta Maahanmuuttoviraston toimeksiannolla majoituskapasiteetti voidaan kasvattaa 300 paikkaan kussakin vastaanottokeskuksessa.
Kotokunnan toimitusjohtaja Juhani Pälve kertoo, että 15 uuden vastaanottokeskuksen perustaminen eri puolille Suomea on ollut iso urakka.
– Oli valtava työ laittaa 15 yksikköä pystyyn ja saada rekrytoitua henkilökunta niihin, mutta olemme onnistuneet mielestäni oikein hyvin. Saimme rekrytoitua osaavaa sekä innokasta henkilöstöä vastaanottokeskuksiimme ja avattua yksiköt jopa nopeammin, mitä olimme alun perin arvioineet.
Maahanmuuttoviraston ylläpitämiä vapaita petipaikkoja on tällä hetkellä noin 5 000.
”Monilla ei ole mitään, mihin palata”
Uusiin vastaanottokeskuksiin majoittuu enimmäkseen Ukrainasta sotaa pakoon lähteneitä. Vastaanottokeskuksissa heitä auttavat muun muassa ohjaajat sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
– Moni asiakkaista odottaa, että pääsisi kotiin. Osalla ei kuitenkaan ole enää mitään paikkaa, jonne palata. Kaikki on pommitettu ja naapuritkin ovat kadonneet, sanoo Kotokunnan toimitusjohtaja Juhani Pälve.
Lahden ja Orimattilan vastaanottokeskusten yksiköiden johtaja Pia Pajunurmi kertoo, että asuntojen kalustamisessa on ollut paljon työtä.
– Huoneissa on peruskalustus, sängyt, keittiön pöytä, tuolit ja valot katossa. Lisäksi on liinavaatteet, kattilat ja ruokailuvälineet jokaiselle.
Esimerkiksi yhteen neljän huoneen ja keittiön asuntoon majoittuu kaksi perhettä.
Lue myös: