Brittitiedustelu kertoo, että Venäjän joukot ovat edenneet Donbasissa ja suurin osa Soledarin kaupungista olisi nyt venäläisten hallussa.
Jos brittitiedustelun tiedot pitävät paikkansa, mikä merkitys tällä olisi sodan kannalta?
– Venäjä haluaa saartaa Bahmutin. Kaupunki pohjoispuolella helpottaisi tätä ja Ukrainan huoltoyhteydet vaarantuisivat, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö.
Hän pitää Donbasia Venäjän todennäköisenä minimitavoitteena sodassa.
Miten iso käänne tämä sitten olisi?
– Venäjä varmasti tekee tästä suuren numeron. Kumpikin tarvitsee voittoja. Venäjä ei kuitenkaan ole sotaa voittamassa.
Odotettavissa onkin hitaammin etenevää kulutussotaa. Ukrainaa hidastavat valtavat lisäjoukot, joita Venäjä on tuonut sen maaperälle. Ja ne ovat kaivautuneet puolustusasemiin.
Panssarivaunujen lähettämistä emmitään
Entä lännen uusin aseapu, voivatko panssarivaunut tuoda uutta käännettä sodan kulkuun? Käihkön mielestä niillä on enemmän poliittista kuin sotilaallista merkitystä. Käihkö pitää keskustelua niin Suomessa kuin muualla ongelmallisena.
– Uusi puolustusministeri sanoi, että on tärkeä tukea Ukrainaa, mutta Suomen puolustuskyky ei saa kärsiä.
Kuinka monta Leopardia Suomi esimerkiksi voisi lähettää? Jos puolustusvoimilta kysyttäisiin, olisiko vara luopua yhdestäkään. Toisaalta, jos kyse on koko Euroopan tulevaisuudesta, eikö Ukrainaan pitäisi nyt lähettää kaikki mahdollinen apu, Käihkö pyörittelee varoen politikointia.
Miksei siis lähetetä?
– Riski, että sota laajenee, on olemassa.
Lisäksi oma kysymyksensä on juuri esille nostetulla, kunkin maan omalla puolustustarpeella.
– Ei luoteta, että Venäjä pystytään lyömään, sanoo Käihkö.
Kaksi poliittista valintaa sotii siis toisiaan vastaan. Asia turhauttaa etenkin Yhdysvalloissa, joka on auttanut Ukrainaa enemmän kuin Eurooppa itse.
Kysymys aseavusta on kuitenkin yksi keskeisimmistä.
Ammukset kuluvat, aseet kuluvat. Jo keväällä Ukrainan joukot joutuivat tukeutumaan länsimaiseen tykistöön, koska neuvostoaikaisen kaluston ammukset käytettiin loppuun.
– Jos sota pitkittyy, myöhemmin voi perustellusti kysyä, miksei tiettyjä päätöksiä tehty aiemmin. Materiaalilla on valtava merkitys. Venäjä on panostanut omaan tuotantoonsa, Eurooppa ei.
Venäjä on sotivista osapuolista suurempi: eli jos Ukrainalta loppuvat ammukset, jämähtävät rintamalinjat. Kun sota ei etene, maa joutuu tekemään myönnytyksiä.
Venäjällä ei ainakaan ole sotaa kiire lopettaa.
Lue myös:
Uusimmat tiedot Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tästä.