Hyppää sisältöön

“Demokratian halveksuminen on uusi maailmanlaajuinen ilmiö”, sanoo brasilialaistutkija viime aikojen palatsien valtauksista

Brasilian ja Yhdysvaltojen mellakoiden taustalta löytyvät samat asiat, sanovat asiantuntijat.

Valtausyrityksiä ja mellakoita on nähty kahden vuoden sisällä Brasiliassa, Sri Lankassa ja Yhdysvalloissa.
Riikka Kajander

Sunnuntaina 8. tammikuuta sadat entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajat rynnäköivät Brasilian presidentinpalatsiin, kongressiin ja korkeimpaan oikeuteen. Sen johdosta noin 1 500 ihmistä pidätettiin.

Brasilian tapahtumia on verrattu kahden vuoden takaiseen Yhdysvaltain kongressitalon hyökkäykseen, jolloin presidentinvaalit hävinneen Donald Trumpin kannattajat tunkeutuivat kongressirakennukseen estääkseen Joe Bidenin vaalivoiton vahvistamisen.

Brasiliassa presidentti Luiz Inácio Lula da Silva vakuutti, että syylliset löydetään ja heitä rangaistaan.

Tutkinta tapahtumien kulusta on parhaillaan käynnissä. Maan entinen oikeusministeri Anderson Torres pidätettiin 14. tammikuuta epäillystä yhteistyöstä mellakoitsijoiden kanssa. Maanantaina Lula da Silva erotti armeijan ylipäällikkö Julio Cesar de Arrudan mellakoiden takia.

Brasilian korkein oikeus antoi samalla syyttäjälaitokselle luvan lisätä entinen presidentti Bolsonaro epäillyksi tutkinnassa.

Mikä yhdistää Brasilian ja Yhdysvaltojen mellakoita toisiinsa?

Ääriliikkeiden nousu suurin uhka demokratialle

Espanjan pääministerin Pedro Sanchezin mukaan hyökkäykset muistuttavat ihmisiä siitä, että suurin uhka globaalille demokratialle on niiden ääriliikkeiden uusi nousu, jotka ovat valmiina tuhoamaan kaiken.

Espanjan ulkoministeri Jose Manuel Albares puolestaan sanoi, että Brasilian tapahtumissa on nähtävissä ”jälkiä trumpismista”.

Mellakoiva väkijoukko tunkeutui Washingtonissa Capitol Hillille 6. tammikuuta 2021. Kuva: lev radin / Alamy/All Over Press

Ulkoministerin mukaan Bolsonaron kannattajat toimivat lähes identtisesti niiden Trumpin kannattajien kanssa, jotka hyökkäsivät Yhdysvaltain kongressiin vuonna 2021.

Bolsonaron kannattajat tunkeutuivat kongressitaloon Brasíliassa 8. tammikuuta 2022. Kuva: Joedson Alves / AOP

Tarkoituksena aiheuttaa hämminkiä

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa valtaushankkeiden välillä löytyy selviä yhteneväisyyksiä.

Teivaisen mukaan Brasilian entinen presidentti Bolsonaro oli julistanut ottaneensa vaikutteita suoraan Trumpin pelikirjasta. Bolsonaro on Trumpin tapaan väittänyt perusteettomasti Brasilian vaaleja vilpillisiksi.

Molemmissa tapauksissa oli Teivaisen mukaan tarkoituksena aiheuttaa hämminkiä.

– Vaalien kyseenalaistaminen ja valtauksen kytkeminen vaalitulokseen ja väitettyyn vaalivilppiin yhdistää näitä kahta tapausta.

Trumpin kannattajat valtasivat kongressitalon tammikuussa 2021. Kuva: Jim Lo Scalzo / EPA

Sri Lankan mielenosoituksissa viime kesänä ei sen sijaan Teivaisen mukaan ollut nähtävissä vastaavanlaista kytköstä. Tuolloin pääministerin eroa vaatineet mielenosoittajat valtasivat Sri Lankan hallintorakennuksia.

Teivainen muistuttaa, ettei hallintorakennusten valtaaminen ole yksinomaan äärioikeiston tai radikaalioikeiston toimintamuoto. Protestoiminen johonkin rajaan asti kuuluu hänen mukaansa demokraattiseen oikeusvaltioon.

Esimerkkinä rauhanomaisesta valtauksesta Teivainen mainitsee Helsingin yliopiston hallintorakennuksen valtaukset vuosina 1990 ja 2009.

– Väkivallaton, demokratian nimissä tapahtuva hallinnollisten rakennusten valtaus on aika yleinenkin yhteiskunnallisen toiminnan muoto.

Ex-presidentti Jair Bolsonaro on jo vuosien ajan pyrkinyt herättämään epäluottamusta Brasilian kansainvälisesti kehuttuun vaalijärjestelmään. Kuva: Joedson Alves / EPA

Keitä mellakoitsijat ovat?

Teivainen tapasi Bolsonaron kannattajia paikan päällä Brasiliassa alle kuukausi sitten. Hänestä he vaikuttivat varsin tavallisilta brasilialaisilta. Räikeän erikoiset hahmot karvahattuineen puuttuivat.

– Monilla tuntui olevan vahva uskonnollinen vakaumus. Jumalasta puhuttiin paljon.

Professori Teivo Teivainen on tavannut Bolsonaron kannattajia Brasiliassa. Kuva: Yle / Maria Manner

Joukossa oli Teivaisen mukaan pienten protestanttikirkkojen pastoreita, konservatiivisten perhearvojen kannattajia, abortin vastustajia ja äärioikeistoon liitettävien arvojen kannattajia.

”Demokratian halveksuminen on maailmanlaajuinen ilmiö”

Brasiliainen yhteiskuntatieteen tohtori Rafael Rezende kertoo Ylelle puhelimitse uskovansa, että demokratiaa halveksuva mentaliteetti on uusi maailmanlaajuinen ilmiö.

Rezenden mukaan yhteistä näille ihmisille on se, että he ovat vihaisia yhteiskuntajärjestelmästä ja vaativat ongelmiin yksinkertaisia vastauksia.

– Äärioikeisto vastaa tarjoamalla helppoja vastauksia kansalaisten monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, Rezende sanoo.

Mellakkaan osallistuneet kansalaiset ovat hänen mukaansa järjestäytyneet Whatsapp- ja Telegram-viestipalvelujen ryhmissä.

Brasilian äärioikeisto on Rezenden mukaan verkostoitunut Trumpin kannattajien sekä esimerkiksi Bolivian, Espanjan, Unkarin ja muun kansainvälisen äärioikeiston kanssa.

– Näillä äärioikeistolaisilla on yhteys toisiinsa, ja he vaihtavat keskenään kokemuksia, tietoa ja joskus myös rahaa, Rezende kertoo.

Näin turvakamera, poliisikamera ja mielenosoittajia seuranneet kuvaajat tallensivat Capitolin valtausta 6.1.2021.

Mitä ajatuksia artikkeli sinussa herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue myös:

Särkyneitä ikkunoita ja tuhoutuneita taide-esineitä – tällaisia vahinkoja Jair Bolsonaron kannattajat aiheuttivat viikonloppuna Brasiliassa

Suomalaisprofessori Brasilian mellakoista: ”Tämä on mennyt Donald Trumpin pelikirjan mukaan”

Analyysi: Brasílian mellakka oli surullinen toisinto USA:n kongressitalon valtauksesta, eikä sen puhkeaminen yllätä

Suosittelemme sinulle