Vasta 20-vuotiaan Perttu Reposen nimi on ollut yhdistettyä seuraavan suomalaisen talviurheiluväen huulilla viime vuodet.
Tasan vuosi sitten Reponen ylsi uransa parhaaseen maailmancupin sijoitukseen oltuaan Val di Fiemmessä 20:s. Laadukas oli myös hänen olympiadebyyttinsä Pekingissä, jossa Reponen oli henkilökohtaisessa kilpailussa 22:nen.
Kun kausi päättyi Zakopanessa nuorten MM-joukkuekultaan, jota edelsi myös henkilökohtainen MM-hopea, odotukset Reposta kohtaan olivat korkealla kautta 2022–2023 ajatellen.
Reponen on 187-senttinen ja välityksiltään Hannu Mannisen kaltainen urheilija. Maajoukkueen entinen päävalmentaja Petter Kukkonen povasi jo kesällä 2020 Reposesta manttelinperijää maailmancupin historiassa toiseksi eniten osakilpailuvoittoja, 48 kappaletta, saavuttaneelle Manniselle.
Hyppäys nykyhetkeen. Kun Kansainvälinen hiihtoliitto FIS tiedotti tiistaina peruneensa kaksi Klingenthalin maailmancupin osakilpailua lumipulan takia, cupin kalenterissa on jäljellä enää kymmenen henkilökohtaista kilpailua.
Toistaiseksi takana on yhdeksän otatusta, eikä Reponen ole edelleenkään avannut kauttaan.
Syy poissaoloon löytyy kauan jatkuneesta sairastelusta, jota Reponen ei halua avata tarkemmin.
– Olen ollut sairastelukierteessä läpi harjoituskauden. Nyt olen jo päässyt harjoittelemaan, mutten ole valmis vielä kilpailemaan, Reponen viestitti Yle Urheilun pyytäessä häneltä haastattelua.
Kierre alkoi armeijasta
Kiteellä 18. helmikuuta 2000 syntyneellä Reposella on takanaan kiireinen kesä, sillä hän suoritti varusmiespalveluksen Kainuun prikaatin urheilujoukoissa huhti-syyskuussa.
Maajoukkueen nykyisen päävalmentajan Antti Kuisman mukaan Reposen sairastelukierre on peruja huhti-toukokuun vaihteesta.
Kuisman mukaan Reposen hyppykunto sallisi jo kilpailemisen, mutta ongelmat ovat hiihdossa, koska urheilija ei ole voinut tehdä riittävästi laadukasta kestävyysharjoittelua.
– Toivoimme, että sairastelukierre helpottaisi armeijan loppuessa, mutta tuo toive ei toteutunut. Tässä tilanteessa täytyy miettiä hyvin tarkkaan, milloin Perttu on valmis kilpailemaan ja paljonko häntä kilpailutetaan ennen MM-kisoja, Kuisma sanoo.
Päävalmentajan mukaan Reposen paluuta on lykätty jo useaan otteeseen.
– Alun perin tavoitteena oli päästä kilpailemaan jo ennen joulua. Sitten tavoite siirrettiin Otepään viikonloppuun, mutta sairastelukierre pitkittyi.
– Vaikka kestävyyspohjat ovat hyvät, tarvitaan pari kolme viikkoa hyvää perusharjoittelua, että saadaan mies takaisin kilpailuiskuun, Kuisma kertoo.
Poissaoloja muillakin
Reponen ei ole ainoa Suomen yhdistetyn maajoukkueurheilija, joka on sairastellut kuluvalla kaudella.
Leevi Mutru ei ole pystynyt kilpailemaan sitten maailmancupin avausviikonlopun, joka päättyi hänen osaltaan 14. sijaan. Rukan jälkeen niin ikään sairastellut Otto Niittykoski pystyi palaamaan Otepäässä kisoihin ja otti uransa parhaan maailmancupin sijoituksen oltuaan 23:s.
Sijoitusta tosin avitti, että Otepään kilpailuista puuttui kuusi urheilijaa maailmancupin top 20:stä.
– Kun covidin takia elettiin kuplassa, vastustuskyky erilaisiin influenssoihin ja viruksiin tuntuu olevan kaikilla matalampi, Kuisma sanoo.
Paluu Seefeldissä?
Kuisma arvioi, että Reposen paluu kilpailuihin voisi olla mahdollinen 27.–29. tammikuuta Itävallan Seefeldissä.
MM-kilpailut alkavat Slovenian Planicassa yhdistetyn osalta 25. helmikuuta. Ennen sitä maailmancupkiertue pistäytyy vielä kahdessa saksalaiskaupungissa, Oberstdorfissa ja Schonachissa.
Koska sairastelukierre on haitannut Reposen harjoittelua jo yli puoli vuotta, Kuisma painottaa paluuaikataulussa maltin merkitystä.
– En ole vielä törmännyt kovin moneen ihmiseen, jotka olisivat sairastaneet tällaisia niin sanottuja normaaleja flunssia kuukausi- tai vuositolkulla. Jossain vaiheessa sen täytyy kääntyä, Kuisma sanoo.