Kokkolassa pitkään suosittuna konserttisalina toimineen Snellman-salin remontti on käynnistynyt vuodenvaihteen jälkeen purkutöillä.
Kahdeksan miljoonan euron remontissa siitä rakentuu musiikkikeskus, joka toimii Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kotipaikkana. Orkesteri on toiminut vuosikausia huonoissa olosuhteissa ja nyt ne saadaan kerralla kuntoon.
Osa kevyen musiikin edustajista ja tapahtumajärjestäjistä on kuitenkin näreissään – he katsovat, että suunnitteluvaiheessa heidän tarpeensa ja toiveensa on sivuutettu.
Suurimmiksi epäkohdiksii he nostavat nousevan katsomon puuttumisen ja salitekniikkaan liittyvät yksityiskohdat. He pelkäävät, että Kokkola ei jatkossa houkuttele konserttijärjestäjiä, kun remontin ja laajennuksen yhteydessä itse saliin ei tehdä toivottuja parannuksia.
Suunnitelma jää torsoksi salin osalla, sanoo asiassa puhemiehenä toimiva Pekka Kuusansalo.
Kuusansalolla on konserttien ja tapahtumien osalta 24 vuoden kokemus Snellman-salin konsertti- ja kokousisäntänä.
– Näin mittavassa remontissa nämä asiat olisi pitänyt huomioida paremmin. Sali on kuitenkin musiikkikeskuksen sydän. Nyt raha menee muihin asioihin, Kuusansalo sanoo.
Paikallisilta kevyemmän musiikin osaajilta on Kuusansalon mukaan kysytty suunnittelun aikana varsin vähän vinkkejä siitä mitä asioita olisi hyvä peruskorjauksessa huomioida.
– Ei suunnitteluryhmässäkään ollut ketään kevyen musiikin edustajaa mukana. Jotenkin tuntuu, että tässä jäätiin ihan täysin paitsioon.
Peruskorjauksessa yleisön kokemus keskiössä
Kokkolan kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus kiistää, että Snellman-salin remontti olisi suunniteltu yksinomaan klassisen musiikin tarpeita silmällä pitäen.
Purontaus sanoo, että uudistuvan musiikkikeskuksen on tarkoitus parantaa myös kevyemmän ja sähköisesti soitetun musiikin olosuhteita.
– Akustiikkaan liittyvät kehittämistyöt ja salitekniikan infran parantaminen palvelee nimenomaan niin sanottua vahvistettua musiikkia.
Purontauksen mukaan nousevan katsomon rakentamisen mahdollisuutta selvitettiin. Se olisi merkinnyt salin katon korottamista ja kustannusten nousua noin miljoonalla eurolla.
Lisäksi Snellman-salin pitkulainen muoto olisi aiheuttanut sen, että nousevasta katsomosta ei olisi kuitenkaan saatu toivottua hyötyä.
Sampo Purontaus sanoo, että salin teknisissä ratkaisuissa kuultu myös konserttikiertueiden järjestäjien toiveita. Hänen mukaansa esimerkiksi syksyn 2022 konserttien jälkeen heiltä saatu palaute oli varsin myönteistä.
Purontaus on luottavainen, että kun remontti on aikanaan valmis ja musiikkikeskus Snellman avautuu syksyllä 2024, se tarjoaa myös kevyemmän musiikin tapahtumille aikaisempaa paremmat puitteet.
– Ennen kaikkea se tulee palvelemaan yleisöä paremmin. Peruskorjaus on kokonaisuus, jossa lähdetään kehittämään toimintoja ulko-ovelta lähtien. Esiintymissali ei ole ainut kehittämisen kohde.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 11. tammikuuta kello 23 asti.