Palkat Suomessa ovat nousseet jo lähes vuosikymmenen ajan maltillisemmin kuin muualla, ja se on tuonut kotimaan vientiteollisuudelle etua kilpailijamaihin nähden.
Suomalaisten yritysten kustannuskilpailukyky verrattuna muuhun euroalueeseen on ollut jo jonkin aikaa selvästi parempi kuin takavuosina, vahvistaa valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja.
Työn hinta Suomessa suhteessa tärkeimpään verrokkialueeseen eli kahteentoista alkuperäiseen euromaahan kääntyi laskuun vuonna 2012.
Vuonna 2016 solmittu niin sanottu kiky-sopimus, joka muun muassa pidensi työaikaa ja leikkasi työnantajamaksuja, vauhditti suomalaisen työn halventumista selvästi.
Niukkojen palkankorotusten lisäksi pitkästä aikaa kiihtynyt inflaatio on alkanut syödä käteen jäävän rahan ostovoimaa.
Moni palkansaaja toivookin, että meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa sovittaisiin isoista palkankorotuksista. Olisiko siihen nyt varaa?
Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum suhtautuu tähän varauksella. Isot korotukset toisivat ostovoimaa hetkeksi, mutta pidemmän päälle ne ruokkisivat inflaatiota, joka oli Suomessa viime vuoden lopulla huimat yhdeksän prosenttia.
– Vain inflaation kuriin saaminen auttaa ostovoiman parantumiseen pitkällä aikavälillä.
Jos palkat Suomessa nousisivat enemmän kuin muualla euroalueella, se heikentäisi Suomen kilpailukykyä, Obstbaum sanoo.
Euroalueella työn hinta nousee tänä vuonna noin viisi prosenttia, ennusti Euroopan komissio viime vuoden lopulla. Voisiko palkkoja nostaa Suomessa siis viisi prosenttia ilman, että kilpailukyky heikkenisi?
Tätä on vaikea laskea, sanovat molemmat asiantuntijat.
Työn hinnan nousuvauhti voi olla erilainen kuin työehtosopimuksissa päätettävät korotusprosentit, sillä yleensä niiden päälle tulee puolesta prosentista prosenttiin liukumia, sanoo Lauri Kajanoja.
Lisäksi tilanne työehtosopimusneuvotteluissa on erilainen kuin aiemmin, hän muistuttaa.
Viime vuosina vientialat ovat ensimmäisenä tehneet sopimukset palkankorotuksista, eikä muiden alojen sopimuksissa ole ylitetty niiden neuvottelemia prosentteja.
– Nyt esimerkiksi kunta- ja sote-aloilla on tehty erilaiset ratkaisut, ja niiden korotukset voivat olla suurempia kuin vientialoilla.
Vientialojen kilpailukykyyn vaikuttaa suomalaisten palkkakehityksen lisäksi palkkojen kasvuvauhti kilpailijamaissa sekä tuottavuuden ja vaihtosuhteen eli tuontihintojen ja vientihintojen kehitys, ja kaikkiin näihin liittyy paljon epävarmuutta, Meri Obstbaum sanoo.
Pitkällä aikavälillä kilpailukykyä olisikin parempi nostaa tuottavuutta kehittämällä, hän sanoo.
– Tuottavuus määrittää pitkällä aikavälillä palkanmaksuvaran ja mahdollistaa myös hyvät palkankorotukset.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 11.1. kello 23:een saakka.
