Hyppää sisältöön

Joel Järvensivu, 24, vaihtoi kännykän retromalliin ja käyttää älypuhelinta vain tarpeeseen – "Tajusin, ettei siinä jää paitsi mistään"

Vanhanmallisia ja varmatoimisia peruspuhelimia ostavat tavallisesti seniorit ja alkutuotannon alan työntekijät. Jotkut ostavat retropuhelimen kuitenkin toisesta syystä: sosiaalisen median ja ruutuaikansa vähentämiseen.

Joel Järvensivu uskoo, että useat hänen ikäluokastaan voivat samaistua älypuhelimen aiheuttamiin haittavaikutuksiin.

Vanhanaikaisen näppäinpuhelimen ostaja on tyypillisesti seniori, jota internet ja sosiaalinen media eivät paljoa innosta.

Ikäihmisten lisäksi retropuhelimia myydään muun muassa maa- ja metsätalousalan työntekijöille. Esimerkiksi lomittajat, marjanpoimijat ja metsästäjät suosivat retropuhelinta sen varmatoimisuuden vuoksi.

Vanhoja puhelimia myydään tänä päivänä joskus myös rikollisiin tarkoitusperiin.

Ilta-Sanomien mukaan esimerkiksi Nokian 1100 -puhelinmallista maksetaan jopa satoja euroja (siirryt toiseen palveluun). Kyseessä on tietty mallin versio, jonka voi ohjelmoida vastaanottamaan toiseen puhelinnumeroon lähetettyjä tekstiviestejä. Näin voi mahdollisesti kaapata esimerkiksi verkkopankkitietoja.

Toisaalta vanhat mallit voivat myös suojata tiedustelu- ja vakoiluohjelmilta. Esimerkiksi Israelissa Nokian retropuhelimien myynti lähti viime vuoden alussa jopa 200 prosentin nousuun (siirryt toiseen palveluun), kun paljastui, että poliisi oli vakoillut siviilejä Pegasus-vakoiluohjelman avulla. Vakoiluohjelma voidaan asentaa vain älypuhelimiin.

Vaasassa opiskeleva 24-vuotias Joel Järvensivu on poikkeus.

Järvensivu käyttää kahta Nokian peruspuhelinta, koska kokee älypuhelimen häiriötekijäksi elämässään.

Hän ei ole käyttänyt useimpia sosiaalisen median alustoja vuosiin, ja kokee vanhanmalliset puhelimensa siihen luontaisena jatkumona.

– Tavallaan tuli alitajuisesti koko ajan mietittyä sitä kännykkää, että jäisin jostain paitsi, jos en ole siellä, Järvensivu sanoo.

Järvensivu omistaa Nokian remasteroidun version alkuperäisestä 2720 Foldista. Lisäksi hänellä on varapuhelimena 4G-verkolla varusteltu versio klassisesta Nokia 6300:sta. Kuva: Jussi Itämäki / Yle

Järvensivu omistaa myös älypuhelimen, jota käyttää vuorotellen peruspuhelimien kanssa, mutta nettiä hän käyttää siinä vain tarpeeseen. Esimerkiksi muuttaessaan syksyllä Helsinkiin oli älypuhelimesta hänelle hyötyä julkisen liikenteen ja oikeiden osoitteiden löytämisessä.

Somea Järvensivu ei Whatsappia ja YouTubea lukuunottamatta kaipaa, eikä koe sen puuttumisen haittaavan sosiaalista elämäänsä.

Päinvastoin, ilman sosiaalista mediaa hän kokee pystyvänsä keskittymään ihmissuhteisiinsa aiempaa paremmin.

Älypuhelimen käyttö voi myös vaikuttaa keskittymiskykyyn. Toimittaja Antti Haavisto.

”Tajusin, että ei siinä oikeasti jää mistään paitsi”

Välillä Järvensivulla on kotona ollut käytössä älypuhelin, mutta hän ottaa siitä netin pois.

– Silloin on tosi iso kynnys käyttää sitä nettiä, ja se tulee käytettyä vain tarpeeseen.

Joskus älypuhelinta ja nettiä joutuu käyttämään myös käytännön syistä. Vaikka vanhemman mallin nokioissa on karttasovellus, toimii se älypuhelimella paremmin. Lisäksi esimerkiksi opiskelijatapahtumien liput voi ostaa koneelta, mutta niiden näyttäminen vaatii yleensä älylaitetta.

– Joskus se on mennyt myös kausittain, että olen saattanut käyttää älypuhelinta pidemmän aikaa ja sitten olen siirtynyt takaisin tuohon vanhanmalliseen puhelimeen, sanoo Järvensivu.

Töissäkin Järvensivu on saanut käyttöön oman älypuhelimen, mutta koska se on työtarkoitukseen, houkutusta käyttää somea sillä ei ole.

– Lisäksi sen voi jättää töihin, joten se ei tule vapaa-ajalle mukaan, hän sanoo.

Järvensivu vuorottelee peruspuhelimen ja älypuhelimen käytön välillä. Kuva: Jussi Itämäki / Yle

Kun Järvensivu ensi kertaa alkoi rajoittaa älypuhelimensa käyttöä, jännitti hän sitä, jäisikö jostain paitsi.

– Kun lopetin käytön tajusin, että ei siinä oikeasti jää paitsi mistään.

Järvensivu kertoo, että älypuhelimen käytön vähentäminen on myös auttanut häntä huomaamaan asioita, joihin ei ennen kiinnittänyt huomiota, esimerkiksi luonnossa.

Lisäksi aamuisin olo on virkeämpi, kun iltaisin kännykkää ei tule selailtua.

– Päivät ovat sujuneet paremmin ja olen huomannut olleeni paljon energisempi.

Samanikäisten nuorten reaktiot näppäinpuhelimen käyttöön ovat Järvensivun mukaan olleet positiivisia. Osaa ihmisistä se on hieman naurattanut.

– Se on ollut sellaista hyväntahtoista läppää tai sitten niistä on saatu nostalgisia viboja.

– Koen myös, että tosi moni on samaistunut tarkoitusperiini tässä asiassa ja moni on ollut sitä mieltä, että pitäisi itsekin kokeilla, Järvensivu lisää.

Alle 10 prosenttia ostetuista puhelimista on peruspuhelimia

Retropuhelimien myynti ei ole Suomessa lähtenyt viime vuosina nousukiitoon, vaikka uusia malleja vanhoista klassikoista on yritettykin tuoda markkinoille.

Suomen markkinoilla ei-älypuhelimien osuus myynnistä on Telia Finlandin mukaan noin viisi prosenttia. Elisa puolestaan arvioi perinteisten puhelinten osuuden puhelinten myynnistä pysyneen alle 10 prosentissa.

Telia Finlandin laiteliiketoiminnan johtaja Markku Saranpää kertoo, että suurin osa peruspuhelimien ostajista on iäkkäämpää asiakaskuntaa. Seniorit eivät kuitenkaan ole Saranpään mukaan yksiselitteisen homogeeninen asiakassegmentti.

– Yhä enemmän kyseinen kohderyhmä ostaa nykyään myös älypuhelimia, hän sanoo.

Elisan laitteista vastaava liiketoimintajohtaja Olli-Pekka Nokkonen ei usko, että rajuja muutoksia perinteisten puhelinten kysynnälle olisi näköpiirissä. Niiden osuus myynnistä on pysynyt jo pidempään samanlaisena.

– Perinteisillä puhelimilla on pitkä elinkaari, ja niitä käytetään arviolta pidempään kuin älypuhelimia, Nokkonen lisää.

Perinteisiä puhelimia käyttävät Nokkosen mukaan myös sellaiset käyttäjät, jotka arvostavat yksinkertaisempaa ja helppokäyttöistä puhelinta.

– Toisaalta moni hankkii perinteisen puhelimen myös niin sanotuksi kakkospuhelimeksi tuomaan lisäturvaa, esimerkiksi harrastamiseen ja luonnossa liikkumiseen, hän toteaa.

Perinteisten puhelimien myynnin osuus kaikista puhelimista pysynyt tasaisesti alle 10 prosentissa. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Näppäinpuhelimet ovat suosituimpia harvaan asutuilla alueilla

Kokkolan Gigantin myyjä Aleksi Rahkonen kertoo, että normaaleja näppäinpuhelimia myydään vanhusten lisäksi myös työkäyttöön etenkin alkutuotannon alalla.

Peruspuhelinten valtteja ovat muun muassa marjanpoimijoiden ja lomittajien keskuudessa niiden varmatoimisuus ja pitkäkestoinen akku.

– Voi luottaa, että akussa on virtaa vielä muutaman päivän päästä. Normaalikäytössä akku kestää yleensä viikon, joskus pidempäänkin.

Myös värillä on väliä.

– Kun puhelimen hankkii vanhempaan ikäluokkaan kuuluva henkilö, kirkas väri on puhelimen löytymisen kannalta merkityksellinen. Punainen löytyy lumihangesta helpommin, sanoo Rahkonen.

Näppäinpuhelimia myydään pohjoisessa harvaan asutuilla alueilla enemmän kuin etelän kaupungeissa.

– Etelä-Suomessa menekki on kolmesta neljään prosenttia ja pohjoisessa viidestä kuuteen prosenttia puhelinten kokonaismyynnistä, Rahkonen kertoo.

Peruspuhelimeen pääsee Rahkosen mukaan käsiksi edullisesti, parhaimmillaan akun hinnalla.

– Joskus on tarjouksessa ollut joku nokialainen alta kahden kympin, hän sanoo.

Vaikka elämä ilman älypuhelinta sujuu vielä mutkattomasti, jännittää Joel Järvensivu sitä, minkälainen tilanne on tulevaisuudessa.

– Jos oletetaan, että suurimmalla osalla väestöstä on sitten älypuhelimet, ja he osaavat käyttää niitä moitteettomasti, niin millaisia palveluja tai mahdollisuuksia voi oikeasti saada ilman niitä, Järvensivu pohtii.

Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksilla 15. tammikuuta 2023 kello 23 asti.

Suosittelemme sinulle