Rikostuomio ei ole ehdoton este eduskuntavaaliehdokkuudelle. Asia käy ilmi Ylen kyselystä eduskuntapuolueille.
Puolueet painottavat, että jokaisen tapauksen käsittelyssä käytetään kokonaisharkintaa.
– Jokaisen ehdokkaan mahdollisuuksia tarkastellaan hänen tekemänsä rikoksen tai rikkomuksen perusteella, kirjoittaa perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen vastauksessaan Ylelle.
Puolueet perustavat tiedot mahdollisesta rikostaustasta pitkälti ehdokkaan omaan kertomaan. Puolueet eivät esimerkiksi voi hakea tietoja oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämästä rikosrekisteristä.
Osa puolueista kertoo, että ne tekevät lisäksi omia taustaselvityksiä ehdokkaista.
– Mikäli epäselvyyksiä tai kysymyksiä jää, voimme yrittää hankkia käräjäoikeudelta tietoa tietystä tuomiosta tai oikeuskäsittelystä, vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen kirjoittaa puolueen vastauksessa.
Lisäksi suurin osa puolueista ilmoittaa, että vakavat rikokset estävät ehdokkuuden. Ne eivät kuitenkaan tarkenna, mitä nämä vakavat rikokset tarkoittavat käytännössä.
Puolueet: Ei tarvetta lainmuutokselle
Puolueet etsivät parhaillaan ehdokkaita kevään eduskuntavaaleihin.
Kysymys kansanedustajalle sopivan käytöksen rajoista nousi jo kesällä esiin kansanedustaja Wille Rydmanin tapauksen kautta. Rydman erosi kokoomuksen eduskuntaryhmästä kesäkuussa sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat uutisoi, että Rydman olisi käyttäytynyt ahdistavasti nuoria naisia ja tyttöjä kohtaan.
Rydman on kiistänyt kaikki HS:n jutun väitteet eikä häntä epäillä tai syytetä mistään lainvastaisesta. Rydman teki HS:n jutusta poliisille tutkintapyynnön. Myöhemmin poliisi ilmoitti aloittaneensa esitutkinnan epäillystä törkeästä kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.
Kaikki mikä on laillista ei aina ole yhteiskunnan normien mukaan silti hyväksyttävää.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta näkee Rydmanin tapauksessa tyypillisiä piirteitä siitä, mitä pidetään hyväksyttävänä.
– Tässä ajassa viime vuosien aikana nimenomaan seksuaaliseen häirintään liittyvät kysymykset ovat olleen niitä, jotka ovat nousseet esiin. Tämä on yksi ilmentymä siitä, Vuorelma arvioi.
Vuorelman mukaan tapaus nostaa myös esiin kysymyksen siitä, mitä odotamme poliittisilta edustajiltamme.
Pieni joukko suomalaisia kallistui vuonna 2019 (siirryt toiseen palveluun) sen kannalle, että rikostaustainen henkilö ei voisi asettua kansanedustajan tehtäviin.
Yksikään eduskuntapuolueista ei lämpene menneelle kansalaisaloitteen ajatukselle.
– Katsomme, että demokratiaan on jokaisella oikeus osallistua: siis äänioikeus ja oikeus asettua ehdolle kulkevat käsi kädessä. Jos tuomio on asianmukaisesti hoidettu, pitäisi sen rikoksen sovittamisen osalta riittää, vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää kirjoittaa vastauksessaan Ylelle.
Aiheesta lisää A-studiossa kello 21 alkaen. Lähetyksen voi katsoa Yle Areenasta.
Korjaus 10.1. kello 20.27 & 20.41: Korjattu kappaletta, jossa kerrotaan Rydmanin tehneen Helsingin Sanomien jutusta tutkintapyynnön. Poliisi aloitti tutkinnan Helsingin Sanomista Rydmanin tutkintapyynnön jälkeen. Lisätty juttuun, että kyse on epäillystä törkeästä kunnianloukkauksesta.