Luonnonvarakeskus eli Luke on arvioinut luonnon ennallistamista koskevan Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksen vaikutuksia Suomessa.
Selvitys on maa- ja metsätalousministeriön tilaama työ.
Toimet edistävät luonnon monimuotoisuutta sekä vähentävät maa- ja metsätalouden vesistökuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Ruokaturva ei heikkene.
Hintaa kertyy ainakin 13 miljardia euroa
Luontotyyppien ennallistamistoimet koskisivat arviolta 2–6 miljoonaa hehtaaria ja tarkoittaisivat 13–19 miljardin euron kustannuksia vuoteen 2050 mennessä.
Suurimmat ennallistamistarpeet ovat kosteikkojen, metsien ja sisävesien luontotyypeissä.
Niiden heikossa tilassa olevasta pinta-alasta tulisi ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Kustannusarvio voi olla mahdollisesti arvioitu yläkanttiin. Yksinkertaisetkin toimet voivat riittää, ja sama alue voi kuulua useamman luontotyypin arvioituun pinta-alaan.
Suoluonnon ennallistaminen voi auttaa muitakin luontotyyppejä
Esimerkiksi suoluonnon ennallistaminen voi hyödyttää useita luontotyyppejä, jolloin kustannukset alenevat.
Ehdotuksen mukaan turvepeltojen pinta-alasta tulisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä noin kolmannes.
Vastaavat tavoitteet olisivat 50 prosenttia vuodelle 2040 ja 70 prosenttia vuodelle vuodelle 2050.
Turvepeltoja tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä kaikkiaan suurimmillaan 189 000 hehtaaria. Suomesta löytyy yli 100 000 hehtaaria mahdollisesti kosteikoksi palauttamiseen soveltuvia turvepeltoja.
Kosteikoksi palauttamista lukuun ottamatta muut ennallistamistavoitteet voidaan todennäköisesti saavuttaa pitkälti jo käytössä olevilla ympäristötoimenpiteillä.
Kunnianhimoa ja kannustusta tarvitaan
Vuodelle 2040 ja etenkin vuodelle 2050 asetettujen turvepeltojen kosteikoksi palauttamisen saavuttamiseksi tarvittaisiin Luken mukaan yhä kunnianhimoisempia toimenpiteitä ja viljelijöille taloudellisia kannustimia.
–Turvemaavaltaisissa seutukunnissa, kunnissa ja yksittäisillä maatiloilla tuotannon ja tulojen lasku voi olla merkittävää ilman muita toimia. Ruokaturva ei kuitenkaan vaarannu, koska tuotanto voi lisääntyä toisaalla, sanoo tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.
Korjattu klo 15.10 otsikkoon laitoksen oikea nimi eli Luonnonvarakeskus.