Jääkiekon SM-liigassa kiekkoilee tällä kaudella ennätysmäärä ruotsalaisia pelaajia. Kasvu aiempiin vuosiin on ollut merkittävä, sillä ruotsalaisia on yli kymmenen enemmän kuin aikaisempina vuosina.
Siinä missä Suomen huippupelaajat suuntaavat monesti Ruotsiin eurojen perässä, Suomeen saapuvat pelaajat eivät ole kuitenkaan Ruotsin SHL:n huippuluokkaa.
Sport on yksi seuroista, joka on saanut houkuteltua SHL:ssä pienempään rooliin jääneitä pelaajia Vaasaan. Sport on heidän jälkeensä saanut myös Simon Hjalmarssonin ja Axel Holmströmin kaltaisia laatupelaajia, jotka ovat jo todistaneet tasonsa ammattilaisena.
Kaikkiaan Sportissa on kuusi ruotsalaista. Ainoastaan Shaun Heshka kiilaa heidän väliinsä joukkueen sisäisessä pistepörssissä.
– Muutama vuosi sitten mietimme, että miten pystymme kärjen tänne rakentamaan. Kartoitimme (entinen urheilujohtaja) Markus Jämsän kanssa alueen vahvuuksia ja kaksikielisyys on selvästi sellainen. Se kortti ei ole pettänyt, Sportin päävalmentaja Risto Dufva sanoo.
Hjalmarsson ja Holmström ovat SM-liigan pistepörssissä sijoilla kolme ja neljä. Kumpikin siirtyi Suomeen, sillä he halusivat saada kokemuksia uudesta liigasta.
– Hyvä ystäväni Sebastian Stålberg puhui paljon hyvää kaupungista ja seurasta. Se vaikutti. Pääsen täällä ratkaisurooliin ja sain hyvän roolin joukkueesta. Nämä olivat tärkeitä tekijöitä, Hjalmarsson sanoo Yle Urheilulle.
Kaksikielisyydellä ei ollut kaksikolle sen suurempaa merkitystä. Vaasa oli kuitenkin Holmströmille hyvä vaihtoehto Uumajasta Vaasaan kulkevan lautan vuoksi.
– Puhuin agentin kanssa ja tulimme tulokseen, että Suomen liiga on hyvä vaihtoehto. Tuntuma oli, että Vaasa on melko lähellä Norlantia ja ruotsinkielisiä alueita. Siksi päätin tulla tänne, Holmström sanoo.
Sota muutti pelaajamarkkinat
Ruotsalaispelaajien määrälle on monia syitä. Yksi vaikuttava tekijä on Venäjän käymä hyökkäyssota, joka vapautti KHL:stä pelaajia lähinnä Ruotsiin ja Sveitsiin.
Tämä yhdistettynä Ruotsin huippulaadukkaaseen pelaajatuotantoon on näkynyt pelaajamarkkinoilla.
– Kaikilla pelaajilla rooli Ruotsissa ei ole varmasti sellainen, mitä toivoisi ja haluaisi, jotta pystyy kehittymään. Sitä kautta ruotsalaisia pelaajia on tullut Suomen markkinoille, Tapparan päävalmentaja Jussi Tapola sanoo.
Sen sijaan pohjoisamerikkalaisten pelaajien määrä sekä Suomessa että Ruotsissa on vähentynyt viime kauden jälkeen. Tämän takia Suomessa on käännetty katseita entisestään Ruotsiin.
Pelaaja-agentti Simo Niiranen sanoo, että pohjoisamerikkalaiset ovat jääneet kotimaihinsa, minkä lisäksi moni lopetti pandemian seurauksena.
– Jollakin tavalla tuntuu, että heidän kynnyksensä lähteä Eurooppaan on noussut, Niiranen sanoo.
Eurooppaan suuntaavat pohjoisamerikkalaiset valitsevat usein Ruotsin, Sveitsin tai Saksan, joissa on parempi palkanmaksukyky kuin Suomessa.
Ruotsalaispelaajien määrää Suomessa selittää myös raha, sillä suomalaispelaajista käydään kovaa taistelua. KooKoolle useampia ruotsalaisia hankkinut urheilujohtaja Jarno Kultanen muotoilee, että useasti hinta-laatusuhde on ollut ruotsalaisten osalta todella hyvä.
– Suomalaisesta kärkiketjujen pelaajasta käydään kovaa kilpailua liigan sisällä, se nostaa heidän palkkojaan. Sanoisin, että ruotsalainen kärkiketjujen pelaaja on sopivamman hintainen kuin suomalainen pelaaja, Kultanen toteaa.
Pelaaja-agentti Jarmo Korkin mukaan parhaat suomalaiset pyytävät liigaseuroilta 250 000 euroa kaudesta bruttona. Lähtökohtaisesti vain liigan suurseurat pystyvät maksamaan tällaisia palkkoja.
Ruotsalaispelaajan voi saada Korkin mukaan ensimmäisellä kaudella esimerkiksi 50 000 euron nettopalkalla, mikä voi maksaa seuralle ulkomaalaisten työntekijöiden veroteknisten säännösten avulla noin 80 000 euroa.
Vastaavasti suomalaispelaajat ovat kelvanneet Ruotsin SHL:ään, jossa on yhtä monta suomalaista (36) kuin täällä on ruotsalaisia. Suuri ero on, että suomalaispelaajista suurin osa on jo kykynsä todistaneita, maajoukkueessakin pelanneita, huippuammattilaisia.
Ruotsin kakkoskorin pelaajat voivat loistaa Suomessa
Kultanen kuvailee, että KooKoon neljästä ruotsalaisesta kaksi ovat kokeneita, SHL:n ulkopuolelle jääneitä pelaajia ja kaksi muuta ovat nuorempia, jotka eivät ole onnistuneet ottamaan riittävän isoa roolia pääsarjasta.
Kultasen mukaan SM-liiga sijoittuu ruotsalaisten silmissä Ruotsin pääsarjan SHL:n ja kakkostason Allsvenskanin väliin.
– Liiga on heille mielenkiintoinen huippusarja pelata ja hakea isoa roolia.
SM-liigajoukkueilla on Kultasen mainitsemia hyviä kokemuksia Ruotsissa kahden sarjan välimaastoon jäänestä pelaajista.
Esimerkiksi Allsvenskanista Suomeen 26-vuotiaana saapuunut Sebastian Dyk mätti HIFK:ssa ensimmäisellä kaudellaan 20 maalia (20+25=45).
Dykin tapaan myös Erik Thorell napattiin Allsvenskanista. Hän pelasi TPS:ssä ja HIFK:ssa yhteensä 163 ottelua tehoin 65+74=139.
Vähälle peliajalle SHL:ssä jäänyt puolustaja Robin Press puolestaan löi läpi Lukossa vuosina 2019–2021 ja juhli Suomen mestaruutta. Esimerkkejä on lukuisia.
Sportin Holmströmin mukaan ei suositellut hänelle erityisesti Suomen liigaa, mutta hän on seurannut tarkasti Suomessa aiemmin pelanneita pelaajia.
– Toki on pelaajia, jotka ovat tulleet Suomeen ja ottaneet täällä ison kehitysaskeleen. Seuraan jääkiekkoa yleisesti ja olen nähnyt, että moni on tämän tien kulkenut.
”Rehellisesti sanottuna Suomen liiga on hauskempi”
Suomalaisessa kiekkokeskustelussa on puhuttu, kuinka SM-liiga on taktinen sarja, jossa vältellään virheitä, puolustetaan ja seisoskellaan keskialueella.
Tämän on pelätty vaikuttavan jopa SM-liigan kiinnostavuuteen ulkomaalaisten silmissä. Siksi Holmströmin kommentit sarjasta ovat jopa hieman yllättäviä.
– Rehellisesti sanottuna Suomen liiga on mielestäni hauskempi sekä katsojan, että pelaajan näkökulmasta. Kentällä tapahtuu enemmän, peli on avoimempaa ja sitä kautta vähän hyökkäysvoittoisempaa kuin SHL:ssä.
– SHL:ssä yritetään välttää virheitä ja liiga on puolustusvoittoisempi. Suomen liiga on hyökkäysvoittoisempi ja ehkä hauskempi tavalliselle fanille, se on positiivinen asia.
Hjalmarssonin mielestä Ruotsissa peli on fyysisempää ja luisteluvoittoisempaa, kun Suomessa ero luodaan taktiikan kautta. Hän kertoo saaneensa Suomesta uutta motivaatiota uralleen.
– Tämä vuosi on ollut yksi kiekkourani hauskimmista. Saan pelata paljon eri tilanteissa sekä hyökkäys- että puolustuspäässä.
– Olen samaa mieltä kuin Simon. Vuosi on ollut henkilökohtaisesti hieno. Otteluissa saa osallistua paljon. Se kehittää, Holmström sanoo.
Sport saa nauttia ruotsalaiskaksikon otteista pitkään, sillä he jatkavat vaasalaisseurassa vielä kahden seuraavan kauden ajan.
