Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vuoden alussa asuntovelallisten merkittävä veroetu eli asuntolainan korkovähennys päättyi kokonaan. Vielä viime vuonna asuntovelalliset pystyivät vähentämään verotuksessa osan maksamistaan koroista.
Järjestelmä on ajettu vähitellen alas vuodesta 2011 lähtien.
Nyt asuntolainan korkovähennystä havitellaan kuitenkin jo takaisin.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi eilisessä Ilta-Sanomien vaalitentissä (siirryt toiseen palveluun), että asuntolainan korkovähennyksen palauttamista on syytä harkita. Hän kertoi selvittävänsä asiaa.
– Samaan aikaan kun korot lähtivät nousuun, tuli vastaan ensimmäinen vuosi kun korkovähennysoikeutta ei enää ole, Saarikko sanoi.
Myös muut politiikot ovat ehdottaneet vastaavaa korkojen ennätysnopean nousun vuoksi. Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen on vaatinut korkovähennyksen palauttamista (siirryt toiseen palveluun) ja sen pohtimista on ehdottanut (siirryt toiseen palveluun) myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
Asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor on tällä hetkellä jo yli kolme prosenttia, kun vielä viime kesänä se oli miinusmerkkinen.
Tutkija: Tulisi kalliiksi valtiolle
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Teemu Lyytikäinen ei innostu korkovähennyksen palauttamisesta. Hän painottaa, että se tulisi valtiolle kalliiksi.
Lyytikäinen arvioi, että asuntolainan korkojen täysimittainen verovähennysoikeus tarkoittaisi karkeasti arvioituna noin miljardin euron menetettyjä verotuloja vuodessa.
Kotitalouksien asuntolainakanta on Suomessa suunnilleen sata miljardia euroa.
– Jos lasketaan kolmen prosentin korolla, asuntolainojen korkomenot olisivat kaikkiaan kolme miljardia vuodessa. Mikäli tämä olisi täysin vähennyskelpoista verotuksessa, kyse olisi noin miljardin euron menetetyistä verotuloista.
Lyytikäinen myös korostaa, että veroetu kohdentuisi käytännössä hyvätuloisille suomalaisille.
Suomessa on reilu 850 000 asuntovelallista asuntokuntaa. Tämä on noin kolmannes Suomen asuntokunnista.
Valtaosa asuntovelallista on keski- ja suurituloisia.
– Tässä herää kysymys, että nyt kun on paineita tasapainottaa julkista taloutta, onko perusteltua tukea suuri- ja keskituloisia asunnonomistajia näin merkittävästi.
Asuntolainan korkovähennys heijastuisi myös asuntomarkkinoille.
Vähennysoikeus laskee omistusasumisen kustannuksia, ja sen seurauksena lisää omistusasumisen ja asuntojen kysyntää. Yhä useampi siis haluaisi hankkia oman asunnon, minkä seurauksena asuntojen hinnat taas nousisivat tai tarkemmin sanottuna asuntojen hintojen lasku hidastuisi.
– Suomessa on ollut kansainvälisissä vertailuissa aika maltillinen asuntojen hintakehitys 2010- ja 2020-luvulla. Voisi ajatella, että yksi tekijä tämän taustalla on saattanut olla korkovähennyksen asteittainen poistuminen, Lyytikäinen arvioi.
Omistusasumista tuetaan yhä voimakkaasti
Asuntolainan verovähennysoikeus oli Suomessa voimassa vuosikymmeniä. Sitä alettiin vähitellen ajaa alas viime vuosikymmenen alussa Jyrki Kataisen (kok.) hallituskaudella.
2010-luvulla verovähennysoikeuden merkitys väheni muutenkin, sillä suomalaisten korkomenot pysyivät maltillisina hyvin matalien korkojen vuoksi.
Keskeinen peruste verovähennysoikeuden lakkauttamiselle oli se, ettei omistusasumista haluttu suosia verotuksessa niin voimakkaasti verrattuna vuokra-asumiseen. Yksittäisen asuntovelallisen kannalta kyse oli vuositasolla useiden satojen, helposti tuhansien eurojen edusta.
Vaikka asuntolainan verovähennysoikeus on päättynyt, omistusasuminen on silti edelleen verotuksellisesti edullista verrattuna vuokra-asumiseen, Teemu Lyytikäinen sanoo.
– Ajattelen, että perusteissa, jotka silloin olivat, kun verovähennysoikeudesta päätettiin asteittain luopua, ei ole tapahtunut muutosta. Omistusasuminen on yhä verotuksen kautta voimakkaasti tuettua verrattuna vuokra-asumiseen.
Tämä johtuu siitä, että omistusasujat saavat eräänlaista laskennallista tuloa asuessaan omistamassaan asunnossa, eikä tätä niin sanottua asuntotuloa veroteta. Asuntotulon suuruus saadaan laskemalla vuokra, jonka omistusasuja saisi asunnolleen markkinoilla, ja vähentämällä siitä asumiskustannukset ja asuntolainan korot.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että omistusasujan asuntotulon verovapauden arvo on vuositasolla noin 4,5 miljardia euroa.
– Jos kaikki Suomen omistusasujat muuttaisivat ristiin toistensa asuntoihin, Suomen verotulot kasvaisivat siis noin 4,5 miljardilla eurolla, Lyytikäinen sanoo.
Tämän lisäksi oman asunnon myyntivoitto on kahden vuoden asumisen jälkeen verovapaata. Veroedun arvo Lyytikäisen mukaan on noin 1,5 miljardia euroa eli yhteensä kyseessä on suuruusluokaltaan noin kuuden miljardin euron arvoisista veroeduista.
Alta voit katsoa, mitä helsinkiläiset ajattelevat korkojen noususta.
Jos asuntolainan korkovähennys ei ole järkevä keino, mikä sitten avuksi korkeiden korkojen kanssa kamppaileville suomalaisille?
Teemu Lyytikäinen korostaa, että pienituloisille omistusasujille on jo olemassa tukijärjestelmä.
– Meillä on asumistukijärjestelmässä sellainen mahdollisuus, että myös omistusasuja voi saada tukea. Tukea voi saada myös osittain asuntolainan korkoihin.
Aiheesta voi keskustella 12. tammikuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää: