Tammikuun alussa julkaistun Ylen puoluekannatusmittauksen perusteella suurimman puolueen asemasta kilpailevat kokoomus, perussuomalaiset ja SDP.
Huhtikuun eduskuntavaaleissa eniten kansanedustajapaikkoja saava puolue aloittaa hallitustunnustelut heti, kun uusi eduskunta on järjestäytynyt ja valinnut puhemiehet.
Kannatusmittauksissa kärkipaikalla lähes kaksi vuotta ollut kokoomus on tällä hetkellä ennakkosuosikki seuraavaksi pääministeripuolueeksi.
Kokoomus voisi saada nykyisellä 23 prosentin kannatuksellaan eduskuntaan jopa 50 kansanedustajaa. Perussuomalaisten ja SDP:n noin 19 prosentin lukemilla paikkoja tulisi molemmille noin 40.
Uusi tappio pudottaisi keskustan pelistä
Keskustalle kannatusmittaukset ennakoivat jo toista merkittävää eduskuntavaalitappiota.
Viime eduskuntavaaleissa keskusta menetti 18 paikkaa. Tällä kertaa runsaan kymmenen prosentin vaalitulos veisi lähes kymmenen paikkaa ja pudottaisi keskustan kansanedustajien määrän hieman yli kahteenkymmeneen.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on julistanut taistelun gallupeja vastaan, mutta ilman suurta torjuntavoittoa keskusta on ulkona hallitusneuvotteluista, ja se mutkistaa enemmistöhallituksen muodostamista.
Hallituspuolueista vihreiden paikkaluku olisi jäämässä nykyisillä kannatusluvuilla alle kahdenkymmenen ja vasemmistoliitto voisi säilyttää nykyiset kuusitoista paikkaansa.
Pienemmistä puolueista RKP:n edustajamäärä on vakiintunut viime vaaleissa kymmeneen ja kristillisdemokraattien viiteen paikkaan, eivätkä pitkän aikavälin kannatusluvut ennakoi näihin lukuihin suuria muutoksia. Myös Liike Nyt voi säilyttää yhden paikkansa.
Vaihtoehdot tärkeitä hallitusneuvotteluissa
Hallitusneuvottelujen todennäköiseksi vetäjäksi vahvasti ehdolla oleva kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haluaa tietenkin pitää esillä useita hallituspohjavaihtoehtoja, jotka antaisivat neuvotteluvaraa ja mahdollisuuksia kilpailuttaa muita puolueita.
Viime eduskuntavaalien voittaja SDP:n Antti Rinne rakensi hallitustaan vaalikaudella 2015–19 oppositiossa yhteisen rintaman muodostaneiden SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n pohjalle.
Rinteen pulmana oli, että eduskuntavaaleissa hyvin menestyneiden neljän entisen oppositiopuolueen yhteinen kansanedustajamäärä oli vain 86, joten enemmistöhallituksen muodostamiseen tarvittiin lisää tukea.
Rinne valitsi lopulta hallitusneuvotteluihin mukaan vaaleissa murskatappion kärsineen keskustan, sillä Petteri Orpon johtaman kokoomuksen vero- ja talouspoliittiset vaatimukset olivat SDP:lle liikaa eikä yhteistyö Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa ollut mahdollista.
Orpo punnitsee sinipunaa ja porvarihallitusta
Todennäköisesti Petteri Orpon tilanne ei ole ensi kevään vaalien jälkeen yhtään helpompi kuin Antti Rinteellä neljä vuotta sitten.
Kannatusmittausten perusteella Orpolla on tulevissa hallitustunnusteluissa käsissään kaksi vaihtoehtoa: sinipunayhteistyö SDP:n kanssa tai porvarihallitus yhdessä perussuomalaisten kanssa.
Petteri Orpon hallitusvaihtoehtojen kannalta RKP on avainasemassa.
Kokoomus ja perussuomalaiset ovat kannatusmittausten perusteella saamassa yhteensä noin 90 kansanedustajapaikkaa. Enemmistöhallituksen muodostamiseen puolueet kaipaavat RKP:n ja mahdollisesti myös kristillisdemokraattien tuen.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on todennut, että hallitusyhteistyö Riikka Purran perussuomalaisten kanssa on epätodennäköistä. Demokraatti-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Henriksson listasi useita asioita, joissa puolueet ovat kaukana toisistaan.
Orpon ja Marinin poliittinen yhteistyö vaikeaa
Kokoomuksen, SDP:n, vihreiden ja RKP:n hallituspohja olisi todennäköisesti lähes 120 kansanedustajan tuella selkeä enemmistöhallitus, mutta hallitusyhteistyön onnistuminen vaatisi kokoomuksen ja SDP:n yhteistä näkemystä hallitusohjelmasta.
Sinipunahallituksessa poliittiset voimasuhteet olisivat suurin piirtein tasan. Kokoomuksen ja RKP:n poliittinen paino olisi samaa luokkaa kuin SDP:n ja vihreiden yhteinen voima.
Jyrki Kataisen (kok.) ja Jutta Urpilaisen (sd.) keväällä 2011 riitaisesti solmima sinipunapaketti levisi Alexander Stubbin (kok.) ja Antti Rinteen väliseen luottamuspulaan.
Petteri Orpon ja SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin yhteistyönäkymät eivät ole ruusuisia.
Marin haluaa jatkaa pääministerinä ja vaalitaistelussa hän haastaa kokoomusta ja perussuomalaisia. Enemmistöhallitukseen Marin tarvitsee kuitenkin kumppanin oikealta.
Vähemmistöhallitus on viimeinen vaihtoehto
SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat torjuneet hallitusyhteistyön perussuomalaisten kanssa.
Kolmen punavihreän puolueen yhteinen kansanedustajamäärä näyttää jäävän hieman yli seitsemäänkymmeneen, joten niiden voimat eivät riitä enemmistöhallituksen muodostamiseen edes yhdessä RKP:n kanssa.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran hallitusvaihtoehdot ovat vähissä. Purra voisi yrittää houkutella hallituskumppaniksi lähinnä vain kokoomusta, mutta neuvottelujen kaikki valtit olisivat silloin kokoomuslaisten käsissä.
Enemmistöhallitusneuvottelujen kariutuminen avaisi tien kohti vähemmistöhallitusta. Se on Suomessa vielä vieras ajatus, mutta muissa Pohjoismaissa hallituspolitiikan arkipäivää.
Voit keskustella tästä artikkelista 12.1.2023 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset kiilasi SDP:n ohi kakkoseksi