Tammikuinen aamu sarastaa keskisuomalaisessa kuusimetsässä. Toni Kinnunen silmäilee puita moton ohjainten takaa ja kaataa koivun ajouralta, jotta hän pääsee etenemään.
Käynnissä on metsän ensiharvennus. Aihe on herättänyt runsaasti tunteita ja keskustelua sen jälkeen, kun Yle uutisoi, että valtaosa nuorista metsistä hakataan laittoman harvoiksi.
Vikaa on sittemmin etsitty monelta taholta. Metsäkeskuksen mielestä ainakin osasyy ovat liian isot koneet, Koneyrittäjien edustajan mielestä taas liian nuorten metsien hakkuu.
Lopullinen ratkaisu siitä, mikä puu kaatuu ja mikä jää pystyyn, tapahtuu kuitenkin aina metsäkoneen ohjaamossa.
– Koneen kuljettaja tekee päätöksen, mitä puita metsästä lähtee, toteaa Toni Kinnunen.
Siksi uutinen laittoman rajuista hakkuista tuntui hänestä hurjalta.
– Tuntui, että olenko itsekin tehnyt pieleen, vaikka olen pyrkinyt seuraamaan jälkeäni.
Ratkaisu lähteekin Kinnusen mielestä kuljettajista.
Hän on hakannut metsiä viisitoista vuotta. Rajatapauksissa ohje on aina ollut, että kaada ennemmin kuin säästä.
Nyt silmä pitäisi kalibroida uudelleen.
– Rohkeus kasvaa hakatessa. Olisiko nyt tullut aika, että jätetään rajatapaukset pystyyn, metsäkoneenkuljettaja pohtii.
Metsänomistaja päättää omaisuudestaan
Loputonta päätäntävaltaa kuljettajillakaan ei ole.
Nopean muutoksen avaimet ovat ennen kaikkea metsänomistajien käsissä, ajattelee eteläsavolaisen metsäalan yrityksen ZertiCarbon Oy:n toimitusjohtaja Panu Torniainen.
Metsänomistajien pitäisi hänen mielestään alkaa vaatia, että metsään mennään nykyistä pienemmillä koneilla ja jätetään enemmän puuta.
– Se on metsänomistajan omaisuutta, joten hän päättää. Metsänomistajan täytyy hyväksyä se, että ensiharvennus on metsänhoitotoimenpide ja siitä ei välttämättä jää hirveitä rahoja, Torniainen toteaa.
Koneen kuljettaja Toni Kinnunen saakin usein ohjeita suoraan metsänomistajilta.
– Toinen saattaa sanoa, että jätä tiukempaan ja toinen, että älä säästele. Isäntää kuunnellaan, koska se on hänen omaisuuttaan, jota käsitellään, Kinnunen kuvaa.
Työmaat tulevat puun ostajilta eli metsäalan yrityksiltä. Ne kertovat kuljettajalle, mitä metsästä on tarkoitus katkoa.
Metsäteollisuuden ja urakoitsijoiden pitäisi Torniaisen mielestä hyväksyä entistä pienempien koneiden käyttö, vaikka isoillakin koneilla voi tehdä lain mukaisia hakkuita.
Torniaisella tosin on asiassa omakin lehmä ojassa. Hänen firmansa emoyhtiö on ZertiForest, joka kaataa puuta tavallista pienemmällä koneella.
Kysyntää riittää, vaikka Koneyrittäjien edustaja on aiemmin epäillyt sitä.
– Töitä on ollut niin paljon kuin haluaa tehdä, Torniainen toteaa.
Ongelmia eivät hänen mukaansa aiheuta niinkään isot harvesterit vaan niiden perässä tulevat koneet, jotka ajavat puut pois metsästä. Samoilla linjoilla on myös metsäkoneenkuljettaja Toni Kinnunen.
Tukijärjestelmä ohjaa hakkuumääriä
Myös valtion tuki saattaa ohjata liian rajuihin nuorten metsien harvennuksiin.
Yksityisille maanomistajille suunnattu metsänhoidon Kemera-tuki (siirryt toiseen palveluun) nimittäin edellytti vielä viime kesään asti, että nuoresta metsästä kaadetaan hakkuissa 1 500 ja pohjoisessa Suomessa vähintään 1000 runkoa hehtaarilta. Sittemmin vaatimus on laskenut 1 000 ja 800 runkoon.
Toisaalta valtioneuvoston asetus (siirryt toiseen palveluun) määrää, että kasvatushakkuun jälkeen metsässä on oltava sijainnista riippuen 500–800 runkoa hehtaarilla.
– En sanoisi, että liiallinen hakkuu on Kemeran syytä, mutta kyllä Kemerakin tekee sen, että metsästä pitää ottaa liikaa puuta, Panu Torniainen kommentoi.
Tukijärjestelmä on nyt muuttumassa. Tuet siirtyvät uuteen Metka-järjestelmään ensi vuoden alusta.
– Luonnollisestikaan tukijärjestelmä ei saa johtaa siihen, että metsät jäävät liian harvoiksi, toteaa metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Silti tukien edellyttämiin hakkuumääriin ei ole tulossa ainakaan isoja muutoksia.
– Periaatteessa puuntuotannon tuet tulevat pysymään aikalailla nykyisen järjestelmän kaltaisina, Järvinen toteaa.
Metsänomistaja kantaa taloudellisen riskin
Ovatko Suomen harvennusmallit oikeanlaisia ja pitäisikö niiden ohjata jättämään metsiin nykyistä enemmän puita? Sitä miettii Panu Torniainen.
– Oma mielipiteeni on, että kyllä pitäisi ohjata, hän toteaa.
Mallit laatii Metsäkeskus, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.
Metsäneuvos Erno Järvisen mielestä ratkaisu on kuitenkin metsätalouden toimijoiden omissa käsissä.
– Asia on äärimmäisen vakava ja luonnollisesti pitää huolellisesti selvittää syitä liian voimakkaiden harvennusten taustalla. Niitä on varmasti monia.
Syyllisen etsimistä tärkeämpänä hän pitää kuitenkin tilanteen korjaamista. Edessä on ryhtiliike, mutta jatkotoimenpiteistä ei ministeriössä ole vielä sovittu.
Järvinen huomauttaa, että myös metsänomistajien tavoitteet pitää huomioida.
– Hän kantaa ensisijaisen taloudellisen riskin puutteellisesta toiminnasta harvennuksen yhteydessä. Pitkällä aikavälillä siitä kärsivät tietysti myös puuta ostavat yritykset ja koko suomalainen yhteiskunta.
Koneenkuljettaja toivoo lisää valvontaa
Samaan aikaan kun julkisuudessa etsitään syyllisiä ja ratkaisuja, metsäkone kaataa puita keskisuomalaisessa metsässä.
Sen kuljettaja Toni Kinnunen haluaa niin metsänomistajat kuin yhtiöiden edustajat paikan päälle hakkuiden aikaan entistä useammin. Hän toivoo, että samaa alkaisi tehdä myös Metsäkeskus.
Metsäkoneenkuljettaja siis toivoo lisää reaaliaikaista valvontaa.
– Täällä ei salailla mitään. Tänne saa tulla katsomaan. Parempikin olisi, että asia tutkittaisiin, kun hakkuu on käynnissä, eikä jälkikäteen.
Voit keskustella aiheesta 12. tammikuuta kello 23.00 asti.