Hyppää sisältöön

Nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet ja koulutustason nousu loppui vuosikymmeniä sitten – Suomen koulutetuimpia ovat 1978 syntyneet

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen mukaan koulutustaso ja oppimistulokset ovat Suomessa jo pitkään hiipuneet. Sosiaalinen tausta vaikuttaa yhä enemmän osaamiseen ja koulutukseen.

Pyrkijöitä luentosalissa odottamassa kokeen alkua.
Pyrkijöitä odottamassa pääsykokeen alkamista Aalto-yliopistossa kesäkuussa 2022. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
Elisa Kallunki

Koulutustaso ei ole noussut 1990-luvun jälkeen. Nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet vähintään vuosituhannen vaihteesta asti. Sosiaaliseen taustaan ja sukupuoleen liittyvät erot oppimistuloksissa ja koulutustasossa ovat Suomessa kasvaneet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore sivistyskatsaus piirtää karun kuvan osaamisen ja koulutustason kehityksestä viime vuosikymmeninä.

– Me emme ole enää se koulutetuin kansakunta. Meidän nuoremme eivät enää ole niitä osaavimpia. Voi ajatella, että pitäisi tehdä isoja ja aika radikaaleja muutoksia, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkkö Anita Lehikoinen.

Osaaminen on heikentynyt nopeasti

Vaikka Suomen nuorten oppimistulokset ovat yhä hyviä monissa kansainvälisissä vertailuissa, oppimistulosten lasku on Suomessa ollut poikkeuksellisen nopeaa.

– Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mistä tekijöistä lasku johtuu. Totta kai se myös herättää kysymyksiä siitä, kuinka hyvin ymmärrämme, mitkä tekijät ovat johtaneet siihen, että alun perin tulokset ovat olleet niin hyviä, sanoo raportin kirjoittaja, neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Esimerkiksi lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa tutkimusten mukaan yli vuoden ja joidenkin aineistojen mukaan jopa kahden vuoden oppimista.

Osaamisen putoamiseen näyttää vaikuttaneen ainakin resurssien kiristyminen. Yleissivistävän koulutuksen rahoitus laski 1990-luvun alun syvän laman myötä aiempaa alemmalle tasolle.

– Resurssit laskivat noin neljänneksellä eivätkä ole koskaan nousseet aikaisemmalle tasolleen, Kalenius sanoo.

Koulutustaso on kansainvälisessä vertailussa laskenut

Koulutustason vuosikymmeniä jatkunut nousu pysähtyi 90-luvun jälkeen.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten koulutustaso on laskenut. Esimerkiksi korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ei ole noussut samoin kuin monissa muissa maissa.

– Vuonna 2020 olimme selkeästi OECD-maiden keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin välissä. Tilanne ei ole meillä huonontunut 90-luvun alusta absoluuttisesti, mutta kaikkialla muualla koulutustason nousu, joka meillä pysähtyi, on puolestaan jatkunut, Aleksi Kalenius sanoo.

Suomessa on pitkällä aikavälillä vahvistettu korkeakoulutuksen vetovoiman sijaan ennen kaikkea toisen asteen ammatillisen koulutuksen asemaa. Suomessa on ollut huolta ylikouluttautumisestakin.

– Jo toistakymmentä vuotta sitten kiinnitettiin huomiota siihen, että mitä korkeampi koulutus, sitä parempi työllisyys ja sitä eheämmät työurat. Se on ollut tiedossa oleva asia, mutta ei ole syntynyt yhteiskunnallista konsensusta siitä, että meidän pitäisi rohkeammin panostaa koulutustason nousuun, Anita Lehikoinen sanoo.

Lehikoisen mukaan tulisi vahvistaa myös esimerkiksi sitä, että ammatillisesta koulutuksesta jatkettaisiin nykyistä enemmän korkeakoulutukseen.

Sivistyskatsauksen mukaan näyttää siltä, että koulutustasoa nostavilla toimilla olisi huomattava merkitys kansantalouden tulevalle talouskasvulle ja huoltosuhteelle.

Koulutetuimmat ovat syntyneet 70-luvulla

Suomessa kaikkein koulutetuimpaan ikäluokkaan kuuluvat vuonna 1978 syntyneet, jotka ovat tällä hetkellä 44–45-vuotiaita. Tällä ikäluokalla on keskimäärin eniten perusasteen jälkeisiä koulutusvuosia.

Korkea-asteen tutkinto on puolestaan kaikkein useimmin vuonna 1975 syntyneillä.

Näiden ikäluokkien jälkeen syntyneet eivät ole saavuttaneet yhtä korkeaa koulutustasoa. Aiemmin nuoret sen sijaan olivat vanhempia ikäryhmiä koulutetumpia.

Aleksi Kaleniuksen mukaan viimeisimmän kymmenen vuoden aikana tehdyillä toimilla on kuitenkin pystytty tasoittamaan aiemmin syntynyttä koulutustason kuoppaa.

– Nyt näyttää siltä, että ihan nuorimmissa ikäluokissa hyvässä lykyssä tullaan pääsemään samalle tasolle koulutustason osalta kuin 70-luvun puolivälissä ja 70-luvun lopussa syntyneissä ikäluokissa, Aleksi Kalenius sanoo.

Nuorten koulutustason nousua saattaa edistää esimerkiksi se, että koulutustarjontaa on suunnattu enemmän ensikertalaisille opiskelijoille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. ja kulttuuriministeriön neuvottelevaa virkamies Aleksi Kalenius Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistysbarometrin julkaisutilaisuudessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius esittelivät sivistyskatsausta. Laaja raportti kuvaa koulutus- ja kulttuurisektorin kehitystä viime vuosikymmeninä. Kuva: Toni Määttä / Yle

Koulutustason ja osaamisen nosto vie aikaa

Työvoimakysyntä on sivistyskatsauksen mukaan jatkossa siirtymässä aiempaa voimakkaammin korkeasti koulutettuihin ryhmiin.

Aleksi Kaleniuksen mukaan korkea-asteen koulutusta olisi syytä laajentaa eri tavoin. Tulokset näkyisivät silti vasta vuosien päästä.

– Paikkojen käyttöä voidaan osittain tehostaa. Meillä on aika paljon moninkertaista koulutusta korkea-asteella. Ja yksinkertaisesti aloituspaikkojen lisäys on käytännössä merkittävin keino, jolla korkeasti koulutettujen määrää voidaan kasvattaa.

Katso Yle Areenasta: Työt, joihin ei vaadita tutkintoa muuttuvat Suomessa harvinaisiksi

Tekniikan kehittyminen vie vuosikymmenessä ison osan työpaikkoja, joissa on pärjännyt ilman koulutusta. Menetettyjen työpaikkojen tilalle tulee korkeakoulutusta vaativia asiantuntijatehtäviä. Yle selvitti työtehtävät, joissa on eniten työntekijöitä ilman tutkintoa.

Korjaus 13.1. klo 16.27: Aiheen TV- ja radiouutisversioissa kerroimme 12.1., että Suomi on pudonnut OECD-maiden vertailussa alle keskitason. Tieto pitää paikkaansa 25–34-vuotiaiden osalta. Kaikkien työikäisten osalta Suomen sijoitus on korkeampi.

Suosittelemme sinulle