Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että koronarokotteiden saatavuus on asettanut suomalaiset eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi Lapissa neljänsiä koronarokotteita on jo tarjottu sote-henkilöstölle. THL ei edelleenkään suosittele neljättä koronarokotetta perusterveille työikäisille, vaikka STM on linjannut toisin.
Lapin hyvinvointialueen infektioylilääkärin Markku Broas näkee, että rokotelinjausten taustalla on THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön välille kehittynyt arvovaltakiista.
– Tämä on harmillisesti johtanut siihen, että vaikka STM ja valtioneuvosto ovat linjanneet, että neljänsiä rokotteita voidaan antaa perusterveille, niin meillä ei käytännössä rokotetta saa.
Myös asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta on huolissaan rokotteiden tarpeellisuuden vähättelyn mahdollisesti aiheuttamista haitoista.
– Viestintä on aiheuttanut ristiriitaisia tunteita ja valitettavasti ehkä myös sitä, että halukkuus tehosterokotteen ottamiseen on saattanut vähentyä.
Osa suomalaisista on hakenut neljänsiä rokotteita esimerkiksi Virosta ja Ruotsista.
– Toivoisin, että näin ei tarvitsisi toimia, vaan että työterveyshuollot kattavasti niitä tarjoaisivat ja työpaikat sisällyttäisivät ne sopimuksiinsa. Pitäisin myös hyvänä, jos voitaisiin uudelleen arvioida tehosterokotteen tarjoamista julkisena palveluna, sanoo SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi.
Hyvinvointialueetkin ovat eri linjoilla
THL on pyytänyt hyvinvointialueita ilmoittamaan halukkuudestaan ottaa vastaan koronarokotteita luovutettavaksi yksityisille terveyspalveluyhtiöille. Hyvinvointialueista yhdeksän on ilmoittanut haluavansa rokotteita, kolme on kieltäytynyt, loput joko vielä empivät asiaa tai eivät ole vastanneet kyselyyn.
Rokotteita eivät ota Kanta-Hämeen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet sekä Helsinki.
– Helsinki ja Länsi-Uusimaa ilmoittivat, että ne suhtautuvat varauksellisesti rokotteiden toimittamiseen riskiryhmiin kuulumattomille, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Mia Kontio.
Kanta-Häme ei ole kertonut ilmoituksessaan kieltäytymisensä syytä.
Rokotejakelu yksityisille terveyspalveluyhtiöille hoidetaan Yliopiston apteekin kautta. Apteekin mukaan sillä on pyydettäessä mahdollisuus laittaa koronarokotteet jakoon jo ensi viikolla.
THL:n Kontio toteaa, että vaikka jokin alue jättäisi ottamatta rokotteita vastaan, se ei silti tarkoita, ettei rokotteita voisi olla saatavilla alueen yksityisillä terveydenhoitoalan yrityksillä.
– Yksityisillä yrityksillä on toimipaikkoja ympäri maan. Ne voivat ottaa rokotteita vastaan joltakin alueelta ja jakaa niitä toimipisteisiinsä, Kontio arvioi.
Viivyttelystä sairastumisia, kuluja ja kuormitusta
Työntekijä- ja työnantajajärjestöt SAK ja EK vetosivat jo syksyllä neljänsien rokotusten laajentamisesta perusterveisiin työikäisiin. Järjestöt näkevät, että viivyttely on aiheuttanut kustannuksia sairauspoissaoloina sekä turhia sairastumisia.
Rytivaara Elinkeinoelämän keskusliitosta sanoo, että meneillään on iso infektioaalto.
– Siellä on useita viruksia, mutta yksi niistä on koronavirus, joka lisää selkeästi sairastuvuutta ja työstäpoissaoloja useissa yrityksissä. Poissaolot ovat aiempaan verrattuna jopa tuplaantuneet.
EK on laskenut, että yksi työssäkäyvän sairauspäivä aiheuttaa keskimäärin 370 euron kustannukset työnantajalle. Tilanteen ja työtehtävien mukaan kustannuksia saattaa syntyä merkittävästi enemmänkin.
– Jos painotetaan erikoissairaanhoidon ja vakavien tautitapauksia aiheuttamaa haittaa, se on tietysti yksi mahdollinen tulokulma. Itse näkisin, että se on vain yksi osa koko kuvaa, ja myös näiden lievempien tautitapauksien aiheuttamia haittoja ja kustannuksia pitäisi huomioida, SAK:n Työläjärvi sanoo.
EK:n Rytivaara huomauttaa, että työelämässä on mukana paljon riskiryhmäläisiä, joiden suojaaminen rokotteella olisi tärkeää.
– Työelämässä on useita satojatuhansia henkilöitä, joilla on piileviä sairauksia, esimerkiksi diabetes tai keuhkosairauksia tai uniapneaa. He tarvitsevat ehdottomasti suojan. Ja esimerkiksi riskiryhmäläisten lähipiiri on ehdottoman tärkeää rokottaa.
Hän huomauttaa, että koronapoissaolot kuormittavat koko työyhteisöä.
– Koronasta aiheutuvien sairauspoissaolojen vähentäminen auttaa yleistä työhyvinvointia ja jaksamista, eikä työkuormituksesta tule kohtuuttoman raskas niille, jotka ovat töissä.
Huomiota vaatisi myös pitkäaikainen koronatauti
Lääkärit painottavat myös, että pitkäaikaisen koronataudin ehkäiseminen tehosterokotteiden avulla olisi tärkeää.
– Meillä on Suomessa ehkä vähän turhan vähän mietitty koronan pitkäaikaisvaikutuksia. Kuitenkin noin kymmenelle prosentille tulee jonkinlaisia niin sanotun pitkän koronan oireita ja muutamalla prosentilla vaikea-asteisia pitkän koronan oireita ja pitkiä, jopa kuukausien sairauslomia.
Työläjärvi huomauttaa myös koronan mukanaan tuomista muista sairauksista.
– Saamme koko ajan enemmän ja enemmän näyttöä siitä, että sairastettu lieväkin korona lisää riskiä monille vakaville kansantaudeille eli rytmihäiriöille, sydän- ja verisuonisairauksille, diabetekselle ja monille neurologisille sairauksille.
Influenssaakin torjutaan toistuvasti
Lääketieteen asiantuntijat myös kummastelevat sitä, miksi halukkaat voivat ottaa influenssarokotteen vuosittain, mutta koronarokotteen kanssa ei toimita samoin, vaikka rokotteita olisi varastossa.
– Herättää kummastusta, että koronan kanssa ei toimita samoin. Monilla työikäisillä alkaa olla jo vuosi siitä, kun edellinen koronarokote on saatu, SAK:n Työläjärvi ihmettelee.
Samaa pohtii myös infektioylilääkäri Markku Broas.
– Influenssa tautina on lievempi eikä siihen liity jälkiongelmia niin paljon kuin koronaan. Tällä hetkellä epidemia tulee aaltoina, ja me tiedämme, että koronarokotteen teho ei kestä kuin sinne 3–6 kuukauteen saakka. Sama koskee taudin antamaa suojaa. Sen jälkeen ihminen herkästi sairastuu uuden.
Broaksen mukaan rokotteenantoväliä olisi hyvä pohtia.
– Ilman muuta se sama analogia toimisi kuin influenssarokotteessa, eli tulisi antaa uusi koronarokote, ja tutkitun tiedon perusteella sitten arvioida, onko rokotus järkevä uusia puolen vuoden välein vai voidaanko harventaa sitä vuoteen.
Vanhoja vai uusia rokotteita?
Ylen tietojen mukaan kulisseissa käydään keskustelua myös siitä, laittaako THL nyt liikkeelle niin sanottuun ensimmäiseen koronavarianttiin kehitettyjä vanhempia rokotteita vai myöhempiä variantteja vastaan kehitettyjä uudempia rokotteita. Ylen tietojen mukaan uudempiakin rokotteita riittäisi tarpeeksi kaikille rokotteen haluaville työikäisille.
– Toki täytyy tarjota niitä uudempia rokotteita, jotka tehoavat tämän hetken epidemiatilanteeseen ja tästä asiasta on keskusteltava THL:n kanssa, EK:n Rytivaara sanoo.
– Tässä tilanteessa kun niitä on ylenmäärin meillä olemassa, niin olisi toki hyvä, että sitä viimeisintä versiota ensisijaisesti käytettäisiin, mutta ei se edellinen räätälöity rokotekaan huono ole, kyllä sekin ilman muuta lisäsuojaa tarjoaa, Työläjärvi sanoo
Infektioylilääkäri Markku Broas toivoo, että rokotepäätökset perustettaisiin lääketieteeseen ja tutkittuun tietoon arvovaltataistelun sijaan.
– Toivon malttia ja järkeä ja vastakkainasettelun poistumista, ettei turhaan tehdä ristiriitoja, vaan keskityttäisiin siihen, mikä on ihmisen terveyden kannalta keskeistä, Broas sanoo.
