Hyppää sisältöön

Analyysi: Vastuu Ukrainan sodasta kiertää Venäjän sotilasjohdossa kuin kuuma peruna

Julmamaineinen kenraali Sergei Surovikin sai ottaa tappiot nimiinsä, mutta yleisesikunnan päälliköltä Valeri Gerasimovilta Kreml vaatii voittoja, kirjoittaa Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen.

Kenraali Valeri Gerasimov kokouksessa Moskovassa 21.12.2022.
Venäjän yleisesikunnan päällikkö kenraali Valeri Gerasimov on nyt virallisesti nimetty Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan johtoon. Kuva on otettu Moskovassa 21. joulukuuta. Kuva: Sergei Fadeichev / Pool / Sputnik /STELLA Pictures/abaca press
Heikki Heiskanen

MOSKOVA Lännessä ehdittiin jo spekuloida, että Venäjän asevoimien yleisesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov olisi syrjäytetty tehtävistään Ukrainan sodan huonon menestyksen takia.

Sen sijaan hän saa nyt virallisestikin hoitaakseen sen sotkun, johon Venäjän johto on ajanut itsensä Ukrainassa.

Syyrian brutaalissa sodassa ”ansioitunut” kenraali Sergei Surovikin ehti johtaa Ukrainan sotatoimia vain kolme kuukautta.

Näin Kreml jälleen tulee taas kerran epäsuorasti myöntäneeksi, että sota ei suinkaan etene toivotusti.

Kalju mies seisoo sinistä taustaa vasten vihreässä maastokuvioisessa univormussa.
Kenraali Sergei Surovikin nimitettiin lokakuun alkupuolella johtamaan Venäjän sotaa Ukrainassa. Nyt operaation johto siirtyy Valeri Gerasimoville ja Surovikin jatkaa yhtenä apulaiskomentajista. Kuva on otettu komentokeskuksessa Venäjällä 17. joulukuuta. Kuva: Gavriil Grigporov / Sputnik / Kremlin pool / EPA

Vastuu operaation onnistumisesta nousee viimein Venäjän sotilasjohdon korkeimmalle portaalle.

Puolustusministeriö perusteli ratkaisua tarpeella sovittaa aiempaa paremmin yhteen eri aselajien toimintaa niin sanotussa ”sotilaallisessa erikoisoperaatiossa”.

Surovikinin oli ehkä alun perinkin tarkoitus olla vain väliaikaisratkaisu: kenraali kävi ottamassa vastuun sotakentän epäonnistumisista, jotta niitä ei pantaisi presidentti Vladimir Putinin nimiin.

Julmamaineisen Surovikinin nimitys rauhoitti jyrkän kansallismielisiä piirejä, jotka kesällä ja syksyllä vaativat aiempaa kovaotteisempia sotatoimia Ukrainaa vastaan.

Niitä Surovikin myös toimitti: Venäjä on viime kuukausina iskenyt säälimättä Ukrainan energiainfrastruktuuriin.

Kenraali Valeri Gerasimov ja presidentti Vladimir Putin 17. joulukuuta 2022.
Kenraali Valeri Gerasimov ja presidentti Vladimir Putin tapasivat 17. joulukuuta. Kuva: Gavriil Grigorov / Sputnik/ STELLA Pictures/abaca press

Gerasimovin nimeäminen sodan johtoon kertonee siitä, että Putin odottaa asevoimilta viimein uutta hyökkäystä.

Gerasimovin nimiin on tullut laitetuksi koko venäläisen hybdridisodan oppi.

Brittiläinen tutkija Mark Galeotti on sittemmin pahoitellut (siirryt toiseen palveluun), että alkoi puhua ”Gerasimovin doktriinista” – hänen mukaansa mistään todellisesta sotilasopista ei oikeastaan voi puhua eikä Gerasimov ole mikään suuri sotilasteoreettinen ajattelija.

Joka tapauksessa Ukrainassa ei ole enää kyseessä mikään hämärä hybridisota vaan hyvin perinteinen ja raaka sota.

Venäjän näkyvimmät sotahaukat, Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov ja yksityistä Wagner-sotilasyhtiötä pyörittävä liikemies Jevgeni Prigožin, ovat kovasanaisesti arvostelleet sotilasjohtoa Ukrainan epäonnistumisista.

Heille on selvästi annettu oikeus julkisesti haukkua kenraaleita, mutta vielä Kadyrov ja Prigožin joutuvat nuolemaan näppejään: nimityksistä he eivät määrää.

Kreml ehkä tarkoituksella pelaa asevoimien johtoa ja sen kärkkäitä arvostelijoita toisiaan vastaan.

Lisää aiheesta:

Päivittyvä uutisseuranta Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan

Venäjän hyökkäyssodan uusi johtaja Sergei Surovikin on istunut vankilassa ja tunnetaan kovista otteistaan – Wagnerin perustaja kehuu parhaaksi 10.10.2022

Analyysi: Julmista otteistaan tunnettu kenraali Surovikin sai antaa kasvot Venäjän perääntymiselle Hersonista 11.11.2022

Suosittelemme sinulle