Kriittinen puhe lasten kotihoidon tuesta ei ole saanut kuntia luopumaan sen maksamisesta. Uusia kuntia liittyy edelleen maksajien joukkoon.
Yksi tuoreista esimerkeistä on Pirkanmaalla sijaitseva Valkeakoski, joka alkaa maksaa maaliskuun alusta 200 euroa kuukaudessa alle kaksivuotiaita lapsiaan kotona hoitaville vanhemmille.
Päätös kotihoidon tuen kuntalisästä syntyi valtuuston budjettikokouksessa kiivaan keskustelun ja tiukan äänestyksen jälkeen. Lisän käyttöönotosta luopumista esittänyt Veera Kiretti (vas.) sanoo, että häviö harmittaa. Hänestä kotihoidon tukeminen vesittää sitä, mitä valtakunnan politiikassa on perhevapaauudistuksella saatu aikaan.
– Valkeakoskella on hyvät päiväkotitilat ja laadukas varhaiskasvatus. Niihin kannattaisi panostaa sen sijaan, että maksetaan vanhemmille siitä, että he pitävät lapsensa kotona, Kiretti sanoo.
Noin 60 kuntaa tukee kotiin jäämistä
Keskustelu kotihoidon tuesta käynnistyi jälleen joulukuussa, kun Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kertoi sillä olevan useita haittavaikutuksia äideille ja lapsille. VATT:n tutkimuksen mukaan kotona hoidettujen lasten koulutustaso jää matalammaksi ja äitien tulot ja työllistyminen heikommaksi.
Kotihoidon huono maine ei ole vähentänyt kuntien halukkuutta tukea sitä. Kuntaliiton keväällä tekemän kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) kotihoidon tuen kuntalisää maksoi viime vuonna 52 kuntaa. Se on neljä kuntaa enemmän kuin neljä vuotta aiemmin.
Kyselyn jälkeen lisän maksajiin ovat liittyneet muun muassa Kauhava, Rantasalmi, Siikajoki ja Viitasaari. Tämän keväänä aikana kotihoitoa aletaan tukea Valkeakosken lisäksi ainakin Lumijoella.
Kun maksajien määrän suhteuttaa kuntien määrään, kuntalisää maksoi viime vuonna noin viidennes kunnista. Huippuvuosina 2012–2014 maksajia oli lähes kolmannes.
Positiivinen juttu, sanovat valkeakoskelaisäidit
Kotihoidon tuen ympärillä vellova keskustelu ei huoleta valkeakoskelaisäitejä, jotka kokoontuvat keskiviikkoaamuna Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilassa.
Valkeakoski-lisä saa äideiltä varauksettoman kannatuksen, vaikka heidän perheitään se ei juuri hyödytä.
– Nuorimmaiseni täyttää huhtikuun alussa kaksi vuotta, eli saan kuntalisää noin kuukauden ajan. Olen tosi iloinen, että se nyt tuli. Perheitä, jotka haluavat hoitaa lapsiaan kotona, pitää tukea, sanoo Anna Lehtimäki.
Lukas-kuopuksen lisäksi Lehtimäki hoitaa kotona kolme- ja puolivuotiasta Tomasia. Perheessä on myös kolme vanhempaa lasta.
– Vanhempien lasten kanssa olin kotona kuusi vuotta ja näiden kanssa kohta neljä. Olen päiväkodissa töissä ja tiedän, millainen tilanne siellä on.
Myös yksivuotiaan Sinna Koskisen äiti Maarit Hukka pitää kotihoidon tukemista hyvänä asiana. Hän aloittaa työt kesällä, joten Valkeakoski-lisää perhe saa vain kolme kuukautta.
Hukan mielestä päivähoitoa ja kotihoitoa ei pidä laittaa vastakkain. Sekä perheen eskaria käyvä esikoinen että pian kolmevuotias keskimmäinen ovat olleet päivähoidossa alle kaksivuotiaasta.
– Kyllä ne minusta pikemminkin tukevat toisiaan. On tosi hienoa, että voin laittaa isomman lapsen osaksi viikkoa varhaiskasvatukseen ja osan viikosta hän voi olla kotona.
Vasemmisto vastustaa, oikeisto kannattaa
Suhtautuminen kotihoidon tukemiseen on tiukasti ideologinen – vasemmisto vastustaa ja oikeisto kannattaa.
Valkeakoskella kuntalisää kannattivat kahta lukuun ottamatta perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisten ja keskustan valtuutetut, ja sitä vastustivat kahta lukuun ottamatta demareiden, vasemmistoliiton ja vihreiden valtuutetut.
Lisän käyttöönottoa esittänyt Auri Saarelainen (ps.) sanoo, että kyse on arvovalinnoista: valtuuston päätös parantaa perheiden mahdollisuutta elää ”oman näköistään elämää”. Hänestä lisä on myös vetovoimatekijä, joka voi houkutella lapsiperheitä Valkeakoskelle.
Saarelainen ei ole huolissaan VATT:n tutkimustuloksista, koska myös kotihoitoa puoltavia tutkimuksia löytyy.
– Toisessa tuoreessa tutkimuksessa osoitettiin, että kuntalisästä on hyötyä lapsen emotionaalisten taitojen kehitykselle ja luottamuksen rakentamisen kyvylle.
Hän ei usko, että äitien matala koulutustaso tai palkka olisi kotihoidon tuen syytä.
– Se on isompi yhteiskunnallinen kysymys, Saarelainen sanoo.
Sulkeeko tuki äidit kotiin?
Kuntalisää vastustava Veera Kiretti näkee, että 200 euron tuki on kädenojennus keski- ja hyvätuloisille – köyhimpiä perheitä se ei hyödytä.
– Lisäksi meillä on valtava työvoimapula monella alalla. Julkisen talouden nousu on kiinni siitä, että ihmisiä saadaan töihin.
Kiretti pelkää lisän vaikeuttavan pakolaisina Valkeakosken uuteen vastaanottokeskukseen tulevien kotoutumista. Heille kotihoidon tuki voi kuulostaa lottovoitolta.
– Mutta jos kahden vuoden kotoutumisaika kuluu kotona, eivät he saa tarvittavaa kielitaitoa, että pystyisivät menemään töihin.
Auri Saarelaisen mielestä pienen ryhmän ongelmista ei pidä rangaista muita.
– Sellainen ajatus ei mahdu minun maailmankatsomukseeni, että perheiden elämää ei voi helpottaa siksi, että jonkun on jo lähtökohtaisesti vaikea työllistyä.
Kuntalisästä väännettiin Valkeakosken valtuustossa jo vuosi sitten. Silloin vastustajat voittivat yhdellä äänellä. Nyt Valkeakoski-lisä on kahden vuoden kokeilu, ja jatkosta päätetään ensi vuonna.
Korjattu tekstiä kello 18:29: Korjattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lyhenne. Alunperin tekstissä luki VTT, oikea lyhenne on VATT. VTT on Valtion teknillinen tutkimuskeskus.
Voit keskustella aiheesta 18. tammikuuta kello 23:een saakka.
