Hyppää sisältöön

Hengityskoneessa elävä Veera Kuurlunti on ollut valmiina sähkökatkoihin koko ajan, koska hän on testannut akkunsa jo festareilla

Hyvinvointialueiden aloittaminen yhteinäistää varautumissuunnitelmia ja sähkölaitteista riippuvaisten turvaa. Tähän asti varautumisen taso on ollut kunnissa vaihteleva, kerrotaan ministeriöstä.

Oululaisen Veera Kuurluntin arjessa sähkö näyttelee äärimmäisen tärkeää osaa. Silti viime aikoina vellonut puhe mahdollisista sähkökatkoista ei saa häntä mietteliääksi.

Veera Kuurluntilla on siivouspäivä. Hän vie ylimääräisiä tavaroita kellarikomeroon. Kuurlunti ohjeistaa kotiinsa tullutta toimittajaa riisumaan takkinsa ja odottamaan hetken. Hän palaa hoitajansa kanssa pian takaisin.

Huoneistossa on hiljaista, mutta makuuhuoneessa olevasta hengityskoneesta kuuluu tasainen, säännöllinen ääni. Se puhisee yksinään käyttämättömänä, sillä Veera Kuurlunti käyttää nyt toista hengityskonettaan. Se kulkee hänen sähköpyörätuolinsa mukana.

Kerroimme aiemmin kaksivuotiaana aivokalvontulehduksen sairastaneen oululaisen Veera Kuurluntin tarinan. Neliraajahalvaantunut Kuurlunti tarvitsee hengityskonetta ympäri vuorokauden.

Sähkö on Kuurluntin kannalta siis äärimmäisen tärkeää. Hengityskoneiden lisäksi sähköllä toimivat esimerkiksi kostutin, nosturi ja imulaite sekä sähköpyörätuoli, jonka akkuja on ladattava säännöllisesti.

Siksi voisi ajatella, että syksyn ja alkutalven puheet sähkön riittävyydestä ja kiertävistä sähkökatkoista olisivat saaneet hänet mietteliääksi. Näin ei kuitenkaan ole.

Kuurlunti sanoo, että hänellä ei ole tapana murehtia asioita ennalta.

Lisäksi hän on koeponnistanut arjen ilman verkkovirtaa. Kuurlunti käy kesäisin festareilla ja silloin akkujen pitää olla ladattuna täyteen, jotta hän saa keskittyä rauhassa kokonaan musiikin kuunteluun eikä virran riittävyydestä huolehtimiseen.

Lyhyetkin katkot voivat olla hengenvaarallisia

Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön erityisasiantuntija Krista Lyyra muistuttaa, että lyhyetkin sähkökatkot voivat olla osalle ihmisistä jopa hengenvaarallisia. Mikäli katkoja ei pystytä estämään, niihin pitää varautua niin hyvin kuin mahdollista.

Lokakuussa sosiaali- ja terveysministeriö lähetti kunnille ja tuleville hyvinvointialueille varautumisesta ohjauskirjeen.

– Sen tärkein painotus on, että suunnitelmat pitää tehdä. Niiden pitää olla ajantasaisia ja selkeitä esimerkiksi vastuiden suhteen, Lyyra sanoo.

Hyvinvointialueiden myötä myös valmiussuunnitelmat ovat siirtyneet osaksi laajempaa kokonaisuutta. Alueiden sisällä on voinut olla erilaisia käytäntöjä, jotka pitää nyt sovittaa yhteen.

– Aiemmat selvitykset ovat osoittaneet, että varautumisen taso on kunnissa vaihdellut jonkin verran. Hyvinvointialue antaa mahdollisuuden siihen, että saamme huomattavasti paremmin seurattua varautumisen kansallista tasoa.

Lyyra muistuttaa, että laajojen suunnitelmien lisäksi poikkeustilanteen toimintamallit pitää käydä läpi myös yksilöllisesti, ja tarkastaa esimerkiksi henkilökohtaisessa käytössä olevien laitteiden toiminta ennalta.

– Yksilöllisen varautumisen tarve korostuu nyt, kun yleistä ohjausta ja neuvontaa meillä on jo tällä hetkellä paljon saatavilla.

Veera Kuurlunti pyysi lähihoitaja Viivi Honkasta näyttämään hengityspalkeen käyttöä eli ambuttamista. Jos sähköä ei ole saatavilla, voidaan tällä avustaa hengittämisessä tai muuten vahvistaa Kuurluntin hengittämistä.

Lisähappea terveyskeskuksesta tai sairaalasta

Krista Lyyran mukaan valmistelua on tehty laajalti myös erilaisten järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa on luotu muun muassa selkokieliset ohjeet sähkökatkojen varalle (siirryt toiseen palveluun) (Kehitysvammaliitto).

Kainuun hyvinvointialueella suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle on käyty läpi laajasti. Joulukuussa lähetettiin asiakastiedote sähkökatkojen varalle, kertoo johtava ylilääkäri Ritva Kanervo.

– Esimerkiksi happirikastepotilaita on ohjeistettu hakeutumaan lähimpään terveyskeskussairaalaan niin sanottuun seinähappeen, jos he eivät pärjää kotona ilman happirikastinta.

Veera Kuurluntin suunnitelmat ovat poikkeustilanteen varalta selvät: jos sähkö ei palaudu 24 tunnin aikana ja akkujen virta alkaisi loppua, hän siirtyisi Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Toimintamallista on sovittu jo aiemmin, eikä poikkeusaika ole tuonut siihen muutosta.

Kuurluntin kotona ympäri vuorokauden on apuna myös hoitaja. Poikkeustilanteessa hoitaja voi myös avustaa hengittämisessä erityisen hengityspalkeen avulla (siirryt toiseen palveluun) (Hengitystuki ry:n sivusto sähkökatkojen varalle).

Entä sitten ajankulu? Tulisiko sähkökatkon aikana tylsää? Ei tulisi, Limingan taidekoulussa opiskellut Kuurlunti sanoo.

– Mä piirrän tai maalaan.

Ja se onnistuu vaikka taskulampun valossa.

Voit keskustella aiheesta 23. tammikuuta klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle