Näin vihollisen tappamisesta puhutaan Suomen armeijassa: “Vihollissotilas on kohde, ei siihen pidä sen kummempia adjektiiveja liittää”

Ylen haastattelemien sotilasasiantuntijoiden mukaan vihollissotilaiden demonisointi eli heidän kuvaamisensa pahoiksi ja ihmisarvottomiksi ei kuulu sotilaiden koulutukseen eikä myöskään auta sodassa menestymistä.

– Vihollinen on meidän sotilaidemme kohde, ja me olemme vihollisen kohteita. Ei siihen tarvitse sen kummempia adjektiiveja liittää, kenttärovasti, sotatieteiden tohtori Janne Aalto sanoo.

Aalto tutkii sotilaiden toimintakykyä puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa. Toimintakyvystä selvitetään niin fyysistä, psyykkistä, sosiaalista kuin eettistä ulottuvuutta.

Keskustelu sodan etiikasta heräsi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, perussuomalaisten Jussi Halla-ahon Facebook-kirjoituksesta viime viikolla.

Halla-aho sanoi, että venäläissotilaiden demonisointi on oikein ja välttämätöntä heidän tappamisensa edistämiseksi, koska ihmisen luontainen esto tappaa toista ihmistä haittaa sotimista.

– Tämä esto pyritään tukahduttamaan riisumalla tapettavalta viholliselta ihmisyys, ts. demonisoimalla hänet tai kuvaamalla hänet rotaksi, torakaksi tai muuksi iljettäväksi eläimeksi, Halla-aho kirjoitti.

Halla-ahon kannanotto liittyi keskusteluun siitä, että Halla-aho ja useat muut tunnetut suomalaiset ovat ostaneet omistuskirjoituksen ja terveisensä venäläissotilaille ammuksiin, joita käytetään Ukrainan puolustukseen.

Avaa kuvien katselu

Ihmisen vastenmielisyys tappaa toisia ihmisiä tunnetaan sotaoloistakin. Sotilaiden tiedetään esimerkiksi ampuneen tahallaan ohi vihollisesta.

Sotilastutkija Janne Aalto sanoo, että ihmisluonto otetaan huomioon varusmiesten ja sotilaiden koulutuksessa. Vihollisen sotilaista ei puhuta koulutuksessa inhimillisinä yksilöinä, vaan vihollisena ja sotatoimien kohteena.

– Se on kuitenkin eri asia kuin riistää vihollisen sotilailta ihmisarvo, kuten ymmärrän demonisoinnin, Aalto sanoo.

Aalto on parhaillaan aloittamassa tutkimusta siitä, miten Suomen puolustusvoimissa puhutaan tappamisesta.

Armeijan käyneet tietävät, että varusmiesten koulutuksessa ei puhuta suoraan tappamisesta vaan esimerkiksi vihollisen eliminoimisesta tai tuhoamisesta.

Keskeistä on, että sotilaita pidetään ammattilaisina ja vihollissotilaiden tappaminen katsotaan väistämättömäksi osaksi heidän tehtäväänsä, sotatieteiden tohtori Janne Aalto sanoo.

Sotilaat eivät päätä tehtävästä itse, vaan oikeutus tulee maan poliittiselta johdolta, joka päättää milloin maan puolustamiseen ryhdytään.

Avaa kuvien katselu

Eettinen oikeutus taistella ja tappaa on puolustussotaa käyvien puolella.

Se voi myös auttaa lähtökohtaisesti heikompaa armeijaa menestymään taisteluissa voimasuhteita paremmin, kuten nähtiin Suomen talvisodassa. Sama on nähty Ukrainassa.

Tappamisen opettelun armeijassa tekee vaikeaksi se, että todellista taistelutilannetta ja sen herättämiä tunteita ei voi koulutuksessa täysin simuloida eli jäljitellä. Harjoituksissa kukaan ei oikeasti kuole.

Todellisista taistelutilanteista tiedetään, että tappaminen voi aiheuttaa sotilaille pitkäaikaisia, vaikeita traumoja.

Karu, lyhyt ohje taisteluun lähtevälle sotilaalle on, että ” tapa tai tule itse tapetuksi ”.

– Se pitää tehdä kuitenkin sääntöjen puitteissa, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen sanoo.

Sodassa ei pidä tappaa turhaan, ja tappaa tulee niin vähän kuin mahdollista.

Tappamista säätelevät sodan kansainväliset eettiset ja juridiset säännöt, joiden mukaan esimerkiksi siviilejä, lääkintähenkilökuntaa, sotavankeja, haavoittunutta tai antautuvaa sotilasta ei saa tappaa.

Ukrainan asevoimissa tiedetään se, että länsimainen sympatia ja apu Ukrainalle riippuvat myös siitä, miten ukrainalaiset sotilaat sotaa käyvät. Sodan eettisten sääntöjen rikkominen ja sotarikokset vähentäisivät länsimaiden auttamishalua.

– Jos taistelet ihmisarvon ja länsimaisten arvojen puolesta, sinun on pidettävä kiinni niistä taistelukentälläkin, sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen sanoo.

Avaa kuvien katselu

Sodan taistelut ja uhrit aiheuttavat sotilaissa väistämättä myös vihaa ja kostonhalua. Tällöin vihollisen sotilaita herkästi myös demonisoidaan.

– Taistelutilanteessa on kyse äärimmäisistä tunteista ja fyysisistä olosuhteista. Ylilyöntejä saattaa silloin tapahtua, sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen sanoo.

Vihan ja kostonhalun tunteiden ei pidä kuitenkaan antaa ohjata sotilaiden ja joukkojen toimintaa. Tällaisten tunteiden ei tiedetä parantavan joukkojen menestystä sodassa, sotilasasiantuntijat sanovat.

– Jos kurinalaisuus ja sääntöjen kunnioitus menetetään, joukoista tulee usein arvaamattomia ja tehottomia, johtamisen sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan menestyksekkään sodankäynnin avain on ennen kaikkea joukkojen kurinalaisuus. Siihen päästään sotilaiden hyvällä koulutuksella ja johtamisella. Joukkojen johtamiseen kuuluu myös se, miten vihollisesta puhutaan.

Korjaus 12.1. klo 21.15: Keskustelu Jussi Halla-ahon Facebook-kirjoituksesta heräsi viime viikolla, ei tällä viikolla, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.