Kaleva Media vähentää työntekijöitään pääosin sanomalehtien jakelusta.
Yhtiö ilmoitti eilen aloittaneensa muutosneuvottelut, jotka voivat johtaa 95 työntekijän irtisanomiseen ja lomautuksiin.
Toimitusjohtaja Juha Laakkosen mukaan suurin osa vähennystarpeesta kohdistuu paperilehtien jakeluun, jossa työskentelee 350–400 työntekijää.
Taustatekijänä on se, että yhä useampi haluaa lukea lehtensä sähköisesti. Laakkosen mukaan myös kohonneet jakelukustannukset vaikuttavat.
– Paperin hinta on aivan äärimmäisen korkea tällä hetkellä. Kun toimitaan täällä Pohjois-Suomessa tosi laajalla alueella, niin polttoainekustannukset ja energia on myös kallista, Laakkonen perustelee.
Jakelu kallistuu ”hirvittävää tahtia”
Konserni kertoo muun muassa harkitsevansa ”paperilehtien jakelun supistamista”. Laakkonen ei halua tässä vaiheessa spekuloida, mitä tämä käytännössä Kaleva Mediassa tarkoittaisi.
– Alalla on tehty monennäköisiä ratkaisuja. Jakelu on aiheuttanut päänvaivaa kaikille mediayhtiöille Suomessa, me mukaan lukien. Katsotaan miten löydetään paras mahdollinen ratkaisu, joka palvelee myös kuluttajaa.
Laakkosen mukaan yhtiön julkaisemien lehtien määrää ei olla vähentämässä.
Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan jakelukustannukset ovat yksi suurimmista syistä sanomalehtitalojen vaikeuksiin.
– Jakeluhan on Suomessa valtavan kallista, ja se on kallistunut koko ajan hirvittävällä tahdilla. Se on yksi niistä isoista merkittävistä tekijöistä, miksi suomalainen printtimedia on niin isoissa vaikeuksissa tällä hetkellä.
Aho muistuttaa, että vaikka digitaalisaatiosta on puhuttu pitkään ja paljon, voi mennä vielä pitkään ennen kuin koko Suomi siirtyy täysin digitaaliseen mediaympäristöön.
– Täytyy muistaa, että Suomessa kuitenkin valtaosa ihmisistä edelleen lukee printtinä paljon.
Mediatalojen muutosneuvotteluihin on saatu Journalistiliitossakin tottua, joten sinänsä ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä. Tavoiteltu lähes sadan työntekijän vähennys kuulostaa kuitenkin Ahon mielestä yllättävän suurelta.
Kaleva Mediaan kuuluvan Lapin Kansan pääluottamushenkilö Mikko Kinisjärven mukaan lehtitalot elävät suurta murrosvaihetta. Nyt ”taiteillaan nuoralla”, hän kuvailee.
– Yritetään pitää paperilehteä elinvoimaisena ja samalla jo pitkään on panostettu verkkotekemiseen. Paperilehti tuottaa konsernitasolla enemmän mainostuloja. Tilanne on kaikille maakuntalehdissä työskenteleville tuttu.
Ilmestymisaikatauluissa on painetta vähentämiseen
Yksi tapa vähentää jakelukustannuksia on harventaa lehtien ilmestymisaikataulua. Kaleva Median toimitusjohtajan Juha Laakkosen mukaan tämä on ollut alalla trendinä ja siihen on vaikuttanut myös postipalvelulaki.
– Tämä koskee ennen kaikkea haja-asutusalueita, mutta myös ydinalueilla varmaan tulee alalla tapahtumaan jakelupäivien muutoksia.
Kaleva Mediaan kuuluvan Koillissanomien päätoimittajan Jenny Halvarin mukaan Koillissanomat on mukana suunnittelussa, mutta esimerkiksi ilmestymiskertojen supistamisesta ei ole puhuttu.
Kuusamolainen Koillissanomat muuttui kolmipäiväiseksi vuonna 2019.
Postipalvelulain uudistuksessa kirjepostin jakeluvelvoitetta on haluttu muuttaa viisipäiväisestä kolmipäiväiseksi, koska postimerkillisten kirjeiden määrä on vähentynyt rajusti.
Postilain muutos vaikuttaa myös sanomalehtien jakeluun, vaikka esimerkiksi Kaleva Median jakelusta vain pieni osa menee Postin kautta.
Kokoomuksen rovaniemeläisen kansanedustajan Heikki Autton mukaan postipalvelulakia on käsitelty tänään eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Hänen mukaansa valiokunta esittää mietinnössään, että vähintään kolmipäiväisille sanomalehdille säädettäisiin jakelutuki.
– Lisäksi valiokunta edellyttää valtioneuvostoa valmistelemaan lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä, Autto sanoo.