Ensimmäistä kertaa laskettu Suomen vientiteollisuuden hiilikädenjälki kertoo, että jo nyt suomalaiset tuotteet ja palvelut vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä kohdemaassa huomattavan paljon. Konsultti- ja suunnitteluyhtiö AFRY Finlandin laatimassa raportissa vertailtiin suomalaistuotteiden ja aiemmin käytössä olleiden vaikutusta päästöihin. Tästä on sitten saatu arvio vientituotteiden hiilikädenjäljestä.
Laskelmien pohjana ovat viralliset vientitilastot, joissa ei kuitenkaan näy esimerkiksi suomalaisyritysten ulkomaisten tytäryhtiöiden myymiä tuotteita. AFRY Finlandin varajohtaja Petri Vasaran mukaan nyt tehty analyysi ei ole markkinaennuste, vaan enemmänkin strateginen vientityökalu.
Päästöjä lisäävien tuotteiden vienti on ei nyt tehdyn analyysin mukaan voi jatkua tulevaisuudessa.
– Jos joku yritys vie haitallista tuotetta, niin yrityksen pitää joko hankkiutua siitä eroon tai se häviää markkinoilla kilpailussa, Petri Vasara sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtavan asiantuntijan Janne Peljon mukaan Suomen viennin hiilikädenjälki on jo nyt 63 MtCO2 ja kotoiset päästöt 49 MtCO2. Mutta näitä on turha verrata keskenään, sillä vienti vaikuttaa kohdemaassa ja vähennykset näkyvät siellä.
– Suomen hiilikädenjälki muodostuu siitä, suomalaisilla ratkaisuilla autetaan vähentämään päästöjä muualla maailmassa. Tottakai muut maat laskevat nämä vähentyneiksi päästöikseen. Jos Suomessa alettaisiin netottamaan näitä ja Suomen päästöjä, niin syntyisi vääjäämättä kaksoislaskentaa.
Suomen on jatkettava omalla päästövähennyslinjallaan, jotta edetään kohti hyväksyttyjä hiilineutraaliustavoitteita. Suomi ei voi olla kansainvälisillä markkinoilla uskottava ratkaisuntarjoaja, jos emme ole itse edenneet onnistuneesti ilmastokäänteen etulinjassa. Vastaavasti suomalaisyritykset tarvitsevat kotimarkkinoitten referenssejä pärjätäkseen vientimarkkinoilla.
Lisää vihreää teknologiaa ja palveluita
Eri laskelmien mukaan kestävien, luontoa kuluttamattomien ja vähäpäästöisten ratkaisujen tarve on valtava lähivuosikymmeninä, kun edetään kohti hiilineutraaliutta. Samalla halutaan välttää luontokadon edistämistä.
Maailmanlaajuisesti kestävien ratkaisujen markkinoiden on arvioitu kasvavan lähes astronomisiin summiiin, sanoo EK:n Janne Peljo.
– Vuoteen 2050 mennessä puhutaan jopa 270 000 miljardin dollarin investoinneista. EU-tasolla on arvioitu tällä vuosikymmenellä investointilukuna 5 000 miljardia euroa vihreän siirtymän eteenpäin ajamiseen. Tämä avaa Suomelle erittäin houkuttelevat markkinat.
Mikäli Suomen markkinaosuus säilyy nykyisellään, nousee Suomen hiilikädenjälki AFRY Finlandin arviossa 102 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin tasolle vuoteen 2040 mennessä.
Hiilikädenjälkiraportissa AFRY Finland on jakanut vihreät vientituotteet seitsemään eri luokkaan. Osa niistä on digitaalisia, kuten kyberturvallisuus ja kvanttilaskenta. Osa taas fyysisiä tuotteita, esimerkiksi uudet elintarviketeollisuuden proteiinit, puukuituiset tekstiilit tai synteettiset kemikaalit ja fossiiliton teräs.
Näihin liittyvät palvelut ulottuvat eri luokittelurajojen yli. EK:n mukaan nyt tarvitaan uudenlainen kasvustrategia vihreän teknologian ja palveluiden edistämiseksi.
– Puhtaan energian saatavuus ja hinta, luvitusprosessien kesto, TKI-panostusten määrä ja toisaalta osaajien saatavuus. Nämä tekijät tulevat tällaisessa laajemmassa kasvustrategiassa määriteltäviksi, arvioi Janne Peljo.
Näitä asioita Elinkeinoelämän keskusliitto haluaisi painotettavan myös tulevassa hallitusohjelmassa. EK haluaa nostaa vihreän viennin Suomen ilmastopolitiikan uudeksi tavoitteeksi kansallisten päästövähennysten rinnalle.