Ydinjätteen loppusijoitus Eurajoen Olkiluodossa alkaa näillä näkymin kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Onkaloksi nimettyyn kallioluolastoon porataan jo loppusijoitusreikiä. Ydinjäte haudataan 455 metrin syvyiseen kallioluolaan tiiviissä kuparikapseleissa.
Suomesta on samalla tulossa maailman ensimmäinen maa, jossa ydinvoimaloiden korkea-aktiivista käytettyä polttoainetta aletaan loppusijoittaa. Tällä hetkellä ydinvoimaloiden käytetty polttoaine säilytetään yleensä voimala-alueella.
Helsingin yliopiston radiokemian professorin mukaan pitkäjänteinen insinöörikansa on saanut aikaan jotain, mitä koko maailma seuraa.
– Wonderful pragmatism, radiokemian professori Gareth Law kuvaa Suomessa tehtyjä loppusijoituspäätöksiä.
Suomeksi: ihastuttavaa käytännönläheisyyttä.
Ydinjätetutkimukseen erikoistunut Law muutti Suomeen neljä vuotta sitten Manchesteristä, joka on keskeinen kaupunki Britannian ydinvoimatutkimuksessa.
Ydinjätteelle kaavaillut sijoituspaikat kauhistuttaneet naapuriseutuja
Suomessa päätöksenteko loppusijoituspaikasta on edennyt monia muita maita sujuvammin. Sijoituspaikka on ylipäätään valittu Suomen lisäksi vain Ruotsissa, Sveitsissä ja Ranskassa.
Esimerkiksi Britanniassa Copeland Sellafieldin voimalan naapurissa oli halukas Britannian Eurajoeksi, mutta hanke kaatui ympäröivän kreivikunnan vastustukseen.
– Cumbria pelkäsi, että radioaktiivinen jäte saisi turistit kaikkoamaan. Myös alueen geologia herätti huolta, radiokemian professori Law sanoo.
Kun Sveitsi päätti loppukesästä kaivaa koetunnelit Nördlich-Lägerniin lähelle Saksan rajaa, rajan takana Baden-Württembergin maakunnassa kauhistuttiin.
Monissa maissa ydinjäte herättää huomattavan paljon tunteita, Law sanoo. Asukastiheyskin on toista kuin Suomessa.
– Päätöksenteko on usein hyvin, hyvin tahmeaa, kun kyseessä on ydinjätteen hautaaminen peruskallioon, Law sanoo.
Suomessa kaikki on sujunut kitkatta. Olkiluoto valittiin paikaksi jo vuonna 2000, ja heti pian sen jälkeen eduskunta teki periaatepäätöksen loppusijoituksesta. Vaikkei päätös sisältänyt lopullista lupaa hautaamiseen, Posiva saattoi sen nojalla alkaa louhia Onkaloa vuonna 2004.
Suomi kiilasi Ruotsin ohi loppusijoituspaikan toteutuksessa
Suomi onkin napannut ydinjätteen loppusijoituksessa kärkimaan paikan Ruotsin nenän edestä. Vielä 1990-luvulla Ruotsi oli kymmenen vuotta Suomea edellä.
– Nyt Suomi on kymmenen vuotta edellä Ruotsia, ruotsalaisen ydinjätteen loppusijoitusyhtiö SKB:n toimitusjohtaja Jessica Palmqvist sanoo videopuhelussa Ylelle.
Ruotsissa ei tunneta samanlaista poliittista periaatepäätöstä, joka meillä mahdollisti Onkalon rakentamisen aloittamisen ennen lopullista käyttölupaa.
Nyt loppusijoituspaikka on Ruotsissa valittu ja vuosi sitten tammikuussa hallitus antoi ydinjätehaudalle rakentamisluvan, mutta yhtään lapionpistoa maahan ei ole vielä tehty. SKB odottaa ympäristölupaa ja säteilyviranomaisten hyväksyntää.
– On vaikea sanoa mitään varmaksi. Mutta uskon, että tunnelien rakentaminen alkaa 2020-luvun loppupuolella ja loppusijoitus 2030-luvun puolivälissä, Palmqvist sanoo.
Useissa maissa loppusijoituspaikka on edelleen haussa
Ruotsissakin on kyse siitä, ettei vastuuta haluta enää siirtää tuleville sukupolville.
Ruotsissa on esitetty myös kritiikkiä loppusijoitusmallia kohtaan.
Teknillisen korkeakoulun korroosiotutkija Peter Szakalosin mukaan korroosio ja paine voivat johtaa kuparikapselien murtumiseen selvästi nopeammin kuin on mallinnettu, jopa tuhannessa vuodessa.
Suomen ja Ruotsin säteilyturvakeskukset eivät ole pitäneet korroosiouhkaa merkittävänä.
Muut maat ovat loppusijoituksessa vielä kauempana Suomesta ja Ruotsista.
Esimerkiksi Britanniassa sijoituspaikkaa etsitään yhä, ydinjätteistä vastaavan NWS-laitoksen tutkimusjohtaja Neil Hyatt kertoo Ylelle videopuhelussa.
Maassa on paljon ydinjätettä. Kylmän sodan aikana sen käsittelyä ei kiirehditty, sillä käytetyn ydinpolttoaineen sisältämästä plutoniumista voi valmistaa ydinaseita.
Hyatt kävi Eurajoella viimeksi vuosi sitten ja vaikuttui näkemästään.
– Oli inspiroivaa nähdä, miten lähellä käyttöönottoa Onkalo on. Kun loppusijoitus oikeasti alkaa jossain, koko pelin henki muuttuu.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 17. tammikuuta kello 23 saakka.