Kontulan skeittihalli Itä-Helsingissä vetää harrastajia läheltä ja kaukaa, sillä se kuuluu Suomen suurimpiin sisäskeittipaikkoihin.
Tommy Weckström, 19, ja Eino Pokkinen, 17, istuvat mielellään tunnin Sipoosta tulevassa bussissa, että pääsevät Kontulaan skeittaamaan.
Molemmat opiskelevat Sipoon lukion yleisellä puolella. Koulussa on myös matemaattis-luonnontieteellinen linja, mutta se ei heitä kiinnostanut.
Skeittilinja sen sijaan olisi kiinnostanut, jos pääkaupunkiseudulla olisi ollut sellainen, kun Weckström ja Pokkinen hakivat lukioon.
Tampereella Sammon keskuslukiossa kuitenkin toimii jo skeittilinja, ja ensi syksynä myös Kontulassa sijaitseva Helsingin yhteislyseo avaa oman skeittilinjansa.
Puitteet linjalle ovat erinomaiset; Kontulan suosittuun skeittihalliin on noin viiden minuutin kävelymatka koululta, ja lähellä on myös suuri ulkoskeittipuisto.
Lukiot houkuttelevat nuoria erikoistumalla
Lukioiden painotettujen linjojen määrä on kasvanut vauhdilla viime vuosina Suomessa. Erikoistumalla lukiot pyrkivät erottumaan toisistaan, kun ne kilpailevat opiskelijoista.
Helmikuun 21. päivänä alkavan toisen asteen yhteishaun piirissä on 62 562 yhdeksäsluokkalaista.
– Jos perusopetuksen päättävien hakukäyttäytyminen on samansuuntaista kuin lähivuosina, heistä todennäköisesti suurempi osa hakee ensisijaisesti lukioon, sanoo opetushallituksen erityisasiantuntija Pirjo Karhu.
Vuonna 2022 perusopetuksen päättäneistä 55 prosenttia haki ensisijaisesti lukioon ja 42 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Loput hakivat muihin koulutusmuotoihin, kuten tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen, vapaan sivistystyön koulutukseen tai kansainvälisiin ylioppilastutkintokoulutuksiin.
Suomen lukioissa on pari sataa erikoislinjaa
Lukiot voivat itse päättää painotuksistaan, kun ne noudattavat yleistä tuntijakoa ja rahoittavat erikoislinjansa itse. Kuntaliiton arvion mukaan tällaisten painotettujen linjojen määrä on noussut noin seitsemästäkymmenestä jopa pariin sataan viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Joissakin lukioissa on vain yksi painotettu linja, mutta toisissa niitä on useampia.
Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntijan Kyösti Värrin mukaan lukiot kilpailevat opiskelijoista erikoislinjoilla.
– Yksi taustalla oleva iso tekijä on ikäluokkakehitys. Useimmilla paikkakunnilla lukioikäluokan koko on pienentynyt jo pitkän aikaa. Silloin on syntynyt tarve löytää omaa profiilia.
Opettajien erikoisosaaminen ja harrastusmahdollisuudet hyödynnetään
Usein lukiot hyödyntävät oman henkilöstönsä erikoisosaamista sekä lähellä olevaa liikunta- ja kulttuuritoimintaa erikoislinjojen perustamisessa.
Esimerkiksi Kuusamon lukiossa ensi syksynä käynnistyvä lumilinja tekee yhteistyötä Vuokatti-Ruka-urheiluakatemian kanssa.
– Lumilinjaa tarjotaan sellaisille hakijoille, jotka eivät ole kilpaurheiluorientoituneita, mutta haluavat harrastaa lumilajeja hyvässä ympäristössä, kertoo rehtori Tomi Meriläinen.
Lumilinjalla opiskelijat pääsevät tutustumaan muun muassa jääkiipeilyyn, lumikenkäilyyn ja talvivaeltamiseen. Opiskelijat saavat lisäksi hiihdonopettajakoulutuksen ja voivat valmistuttuaan opettaa esimerkiksi laskettelua ja lumilautailua.
Ähtärin lukiossa puolestaan syntyi idea frisbeegolf-linjasta, koska koulun oma musiikinopettaja Heikki Saunanen on kilpaillut frisbeegolfissa ammattilaistasolla.
– Frisbeegolf on vahvasti nouseva urheilulalji, joka on vielä harvinaisuus lukioissa, joten ajattelimme tarjota nuorille tällaisen mahdollisuuden, Saunanen sanoo.
Ähtärin lisäksi Myös Joroisten lukiossa on salibandy- ja frisbeegolflinja.
Helsingin yhteislyseo puolestaan sijaitsee Kontulan maineikkaan skeittihallin ja -puiston läheisyydessä.
– Meillä on tiedossa paljon yläasteikäisiä nuoria, jotka skeittaavat siellä hallissa, sanoo rehtori Jussi Sutinen.
Alan ammattilaiset Suomen rullalautaliitosta ja Helride Collective ry:stä ovat mukana skeittilinjan suunnittelussa ja valmennuksessa.
Yhdistyksen toiminnanjohtajan Pete Ruikan mukaan skeittaus opettaa nuorille sinnikkyyttä ja peräänantamattomuutta.
– Lajin oppiminen on todella monen toiston takana. Siinä joutuu kokeilemaan yhä uudestaan, kunnes lopulta onnistuu.
Kuntaliitto: Opiskelijoiden valinnanvapautta on syytä pohtia
Lukioiden vapaasti päättämien erikoislinjojen lisäksi Suomessa on 75 lukiolinjaa, joilla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä, sekä 11 lukiota, joilla on valtakunnallinen kehittämistehtävä.
Nämä lukiot saavat rahoitusta erityistoiminnalleen, ja niillä on oikeus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta. Tämä antaa opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia panostaa lajiharjoiteluun kuin niissä lukioissa, joissa ei ole virallisia erityistehtäviä.
Kuntaliiton Kyösti Värrin mukaan nykyinen järjestelmä on hyvä, mutta hän ennakoi, että erikoislinjojen suosion kasvun myötä nousee tarve keskustella lukioiden opetuksen valinnanvapaudesta lähivuosina.
– On tärkeää, että opiskelija voi painottaa opintojaan ja keskittyä lukio-opintoihin, mutta myös vaativaan harrastustoimintaan. Ydinkysymys on, miten se mahdollistetaan yhdenvertaisesti opiskelijoiden kannalta.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 16.1. kello 23.00 saakka.